Parhaat juristit puhuvat asiakkaansa kieltä

Kun Oskari Gestrin aloitti uransa tilitoimistossa taloushallinnon palveluissa 2000-luvun alussa, alalla käytiin keskustelua, joka kuulostaa tutulta tämän päivän juristeille. Sähköiset järjestelmät kehittyivät vauhdilla, manuaalinen työ väheni ja moni pohtikin, mihin kirjanpitäjiä tarvitaan.

Kirjanpitäjät eivät kuitenkaan kadonneet. Työ muuttui, ja monesta heistä tuli controllereita, jotka tulkitsivat kokemuksellaan tietoa ja seurasivat prosesseja. Gestrin on seurannut digitaalista muutosta eturivistä koko uransa ajan.

Taloushallinnon jälkeen hän toimi kymmenen vuotta talousjohtajana mainosalalla ennen siirtymistään asianajotoimisto Castrén & Snellmanin talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 2020. Palveluliiketoiminta yhdistää Gestrinin uran eri vaiheita – ja se on hänestä loputtoman kiehtovaa.

Toimialojen erilaisuudesta huolimatta kaiken ytimessä ovat samat kysymykset: miten asiantuntijatyöstä syntyy arvoa, miten osaamista johdetaan ja miten teknologia muuttaa tekemisen tapoja?

Gestrinin mukaan tekoäly ei tule hävittämään päteviä juristeja. Työvaiheiden automatisoituminen ei ole ratkaisevaa, vaan kyky hahmottaa kokonaisuuksia. Prosessien ymmärtäminen auttaa arvioimaan tiedon luotettavuutta ja ratkaisemaan ongelmia riippumatta työkaluista.

Mitä tämä tarkoittaa juristin työssä tulevina vuosina? Gestrin nostaa esiin neljä taitoa, joihin tulevaisuuden juristien kannattaa panostaa jo nyt.

Yksi asia, joka ei muutu mihinkään, on liiketoimintaymmärryksen merkitys. Se tulee jatkossakin erottamaan erinomaisen juristin keskinkertaisesta, erityisesti jos työskentelet asianajotoimistoissa.

Asiakkaat olettavat lähtökohtaisesti, että juristi osaa juridiikan. Ratkaisevaa on se, kuinka hyvin pystyt soveltamaan osaamistasi asiakkaan liiketoimintaan ja puhumaan hänen kieltään. Eri palveluliiketoimintojen asiakastutkimuksissa toistuu sama havainto: asiakkaat haluavat tehdä yhteistyötä sellaisten asiantuntijoiden kanssa, jotka ymmärtävät heidän liiketoimintaansa.

Asiantuntijat puhuvat usein mielellään ja paljon omasta asiantuntijuudestaan. Juristi kertoo sääntelyn muutoksista, oikeuskäytännöstä tai juridisista riskeistä. Asiakasta kiinnostaa kuitenkin ennemmän se, mitä hyötyä kaikella tiedolla on hänen liiketoiminnalleen. Siksi yhä tärkeämmäksi erottautumistekijäksi nousee kyky perustella oman työnsä arvo asiakkaan näkökulmasta. Ja jos siihen yhdistyy vielä luovuus ja uteliaisuus, se on loistava asia.

Oikeustieteellinen koulutus antaa hyvän juridisen osaamisen perustan, mutta juristin liiketoiminnan ymmärtäminen kehittyy usein vasta työuran aikana. Ja kun siirryt asianajotoimistoon, juuri kyky ymmärtää liiketoimintaa, luoda arvoa asiakkaalle ja viestiä siitä selkeästi voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten urasi etenee.

Työn painopiste siirtyy yhä enemmän tekemisestä prosessien suunnitteluun, seurantaan ja tulosten arviointiin. Juristin pitää ymmärtää, miten tekoälyn tuottama analyysi on syntynyt, missä kohtaa työnkulkua virheitä voi syntyä ja miten lopputuloksen laatu varmistetaan. Tämä ei jatkossa onnistu ilman riittävää ymmärrystä työnkulusta ja prosesseista.

Tekoäly voi antaa saman vastauksen niin kokeneelle asiantuntijalle kuin maallikollekin, mutta ilman riittävää koulustusta ja kokemusta on haastavaa arvioida, onko vastaus oikea. Osaaminen syntyy työskentelemällä itseä kokeneempien ammattilaisten kanssa, seuraamalla heidän ajatteluaan ja oppimalla arvioimaan työn laatua. Kun tekoäly automatisoi osan tekemisestä, oppiminen ei enää tapahdu työn ohessa niin kuin ennen – ja se on relevantti huoli. Tulevaisuudessa onkin entistä tärkeämpää pysähtyä ymmärtääkseen, miten johtopäätökset syntyvät.

Yksi tehokas tapa oppia on käydä työn keskeisiä vaiheita läpi ilman, että automatisoi kaikkea mahdollisimman pitkälle. Se auttaa kehittämään omaa asiantuntemusta ja ymmärtämään johtopäätösten syntyä, ja toimii myös tärkeänä laadunvarmistuksen välineenä. Mitä paremmin juristi hahmottaa prosessin eri osat, sitä paremmin hän pystyy arvioimaan lopputuloksen luotettavuutta ja tunnistamaan riskit. Teknologia mahdollistaa yhä suuremman tehokkuuden, mutta sen maksimoiminen ei useinkaan ole paras ratkaisu osaamisen kehittämiseen laadun ja riskienhallinnan näkökulmasta.

Tekoälyn yleistyessä vastaukset ja tieto ovat yhä helpommin saatavilla. Siksi vastauksia tärkeämpää on kyky esittää oikeita kysymyksiä. Kun tieto demokratisoituu, hyvin muotoiltu kysymys on usein arvokkaampi kuin yksittäinen vastaus.

Jokaisesta juristista pitäisi löytyä eräänlainen sisäinen riitajuristi. Se tarkoittaa kykyä haastaa omaa ajatteluaan ja etsiä aktiivisesti vastaväitteitä myös silloin, kun ratkaisu näyttää ensi silmäyksellä oikealta. Tekoälyn tuottamaa vastausta ei pidä hyväksyä sellaisenaan, vaan sitä pitää osata testata.

Promptaaminen on jo itsessään kysymysten asettelua, mutta pelkkä oikean kehotteen kirjoittaminen ei riitä. Pitää pystyä ajattelemaan pidemmälle: Miten vastapuoli argumentoi tätä vastaan? Missä skenaariossa tämä neuvonanto on väärä? Ja mikä näkökulma saattaa puuttua kokonaan?

Mitä enemmän tekoälyä käytetään, sitä tärkeämmäksi tällainen kriittinen ajattelu muuttuu. Juristin tehtävä ei ole ainoastaan vastaanottaa tietoa, vaan arvioida sen luotettavuutta, tunnistaa heikot kohdat ja löytää ne kysymykset, joilla pääsee oikean tiedon lähteelle.

Tekoäly voi tuottaa sisältöä, mutta ei rakenna luottamusta eikä saa ihmisiä sitoutumaan. Siksi vuorovaikutus- ja tunnetaidot korostuvat tulevaisuuden työelämässä ja monimuotoisissa työyhteisöissä entisestään.

Kyky mukauttaa omaa viestintää eri tilanteisiin ja eri kohderyhmille on tärkeä johtamis- ja yhteistyötaito riippumatta siitä, työskenteleekö esihenkilönä vai asiantuntijana. Tällainen ymmärrys syntyy pitkälti kokemuksen kautta. Mitä enemmän kohtaa erilaisia ihmisiä, taustoja ja toimintatapoja, sitä paremmin oppii tunnistamaan, millainen viesti toimii missäkin tilanteessa.

Samalla on tärkeää ymmärtää oman toimintaympäristönsä kulttuuria. Mainostoimistossa tunteen välittäminen korostuu, kun taas asianajotoimistossa tekstin täsmällisyys on erityisen tärkeää. Juristit työskentelevät tekstin parissa päivittäin, joten pienilläkin sanavalinnoilla voi olla suuri merkitys. Hyvä viestintä ei kuitenkaan tarkoita virheettömiä lauseita. Se tarkoittaa kykyä muotoilla sama asia eri tavoin eri kohderyhmille ja valita tilanteeseen sopiva viestintäkanava.

Syntymävuosi: 1981
Perhe: Vaimo ja kolme lasta, koira
Tutkinnot ja arvonimet: Tradenomi
Oppilaitos ja valmistumisvuosi: Laurea, 2004
Guru: Kulloinenkin esihenkilöni
Motto: Fortune’s always hiding.

Suosittelen
Kirja: Franz Kafka: Oikeusjuttu
Elokuva: Lue mieluummin
Podcast: Lue mieluummin
Laulu: Kenta: Just idag är jag stark
Urheilulaji: Juoksu
Kuvataiteen teos: Reidar Särestöniemi: Kevät Palviuomalla