Kuka määrittää prejudikaatin merkityksen?

Edilexin päätoimittaja Altti Mieho painotti keskustelutilaisuuden avauksessa tällaisten tapaamisten merkitystä, koska oikeustieteellinen yhteisö on Suomessa pieni, ja viittasi myös aiempaan tapahtumaan, jossa teemana oli oikeustieteellisten artikkeleiden kirjoittajien ja refereiden yhteiset haasteet. Miehon mukaan Edilexin ja Alma Insightsin toiveena on sekä julkaisutoiminnan että keskustelutilaisuuksien myötä pitää kotimainen oikeustieteellinen kirjoittaminen elinvoimaisena ja korkeatasoisena.

Alustuspuheenvuorot pitivät työelämäprofessori Pekka Timonen ja korkeimman oikeuden jäsen ja oikeusneuvos Jussi Tapani. Tilaisuuden osallistujakunta koostui erityisesti oikeustieteen yliopistotutkijoista.

Korkeimman oikeuden oikeusneuvos Jussi Tapani aloitti puheenvuoronsa painottamalla, että korkeimman oikeuden tehtäväkenttä on paljon laajempi kuin vain ennakkoratkaisujen antaminen. Myös ratkaisujen kohdeyleisö vaihtelee: osa ratkaisuista ohjaa alempien tuomioistuinten ratkaisutoimintaa, mutta osan pääasiallinen kohderyhmä voi myös olla muu kuin tuomarit, esimerkiksi sotilasvirkamiehet tai poliisit. Valituslupaharkinnan roolin osalta Tapani viittasi muun muassa korkeimman oikeuden vuoden 2025 vuosikirjassa julkaistuun KKO:n jäsenen, oikeusneuvos Jukka Sipon tekstiin, jossa Sippo käsittelee KKO:n prejudikaattituomioistuimen roolia ja toteaa muun muassa valitusluvista seuraavaa: ”Valituslupahakemuksen menestymisen kannalta on siten yleensä keskeistä, että hakija kykenee vakuuttamaan korkeimman oikeuden siitä, että hakemuksen kohteena olevan asian ratkaisulla on kyseistä yksittäistapausta yleisempää merkitystä lain soveltamisen kannalta.”

Työelämäprofessori, entinen oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen korosti omassa alustuksessaan erityisesti seikkoja, jotka vaikuttavat korkeimman oikeuden ratkaisujen auktoriteettiin. Olennaisina tekijöinä auktoriteetin saavuttamisessa ja ylläpitämisessä Timonen piti ratkaisujen avointa perustelemista, niiden palauttamista tosiseikastoihin sekä viittauksia lähdeaineistoon ja kirjallisuuteen.

Alustuspuheenvuorojen jälkeen käytiin paneelikeskustelu, jossa esitettiin muun muassa kysymyksiä siitä, miten ratkaisuja tulisi lukea sekä miten ja mistä niihin sisältyvä oikeusohje voidaan löytää. Paneeliin kuuluivat Tapanin ja Timosen lisäksi työelämäprofessori, asianajaja Markku Fredman ja hovioikeudenneuvos Heikki Kemppinen. Puheenjohtajana toimi työelämäprofessori, hovioikeudenneuvos Mirjami Paso.

Markku Fredman korosti, että oikeuskirjallisuudessa voidaan nostaa esiin myös muita kuin vuosikirjatapauksia, jos kirjoittaja katsoo niiden olevan perusteluiltaan onnistuneita tai muuten hyödyllisiä.

Keskustelussa tuotiin esiin asianajajan rooli muutoksenhaussa prejudikaattituomioistuimessa. Paneeli oli valinnut keskusteluunsa esimerkeiksi ennakkopäätöksiä, joiden sisältämien ratkaisujen oikeuslähdeopillisesta arvosta voitiin olla useampaa mieltä. Esimerkkien avulla todettiin, että korkein oikeus on myös käytännössä tarkentanut ratkaisujaan uusilla ratkaisuilla silloin kun siihen on ollut perusteita. ”Ennakkoratkaisulla on mahdollista avata oikeudellista kenttää myös laajemmin. Yksittäisessä tapauksessa oikeus ja reaalimaailma saattavat kohdata hyvin arvaamattomalla tavalla”, totesi oikeusneuvos Tapani. Fredmanin mukaan puolestaan käytännön juristi voi löytää prejudikaateista keinoja rakentaa puheenvuoronsa niin, että se vastaa hyvin normin oikeustosiseikastoon: ”Alempien tuomioistuinten oikeudenkäytön voidaan nähdä hyötyvän paljonkin siitä, että eri osapuolten puheenvuorot vastaavat toisiaan.”

Lopuksi puheenjohtaja Mirjami Paso toivoi, että oikeustieteen parissa pyrittäisiin päivittämään suomalaista prejudikaattioppia, jotta tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin siitä, ymmärretäänkö prejudikaattien merkitys samalla tavalla ja miten niitä ylipäätään käytetään, voitaisiin saada jatkossa varmempia vastauksia.

***

Prejudikaatti-iltapäivän 11.6. järjestänyt Alma Insights julkaisee Juristikirjettä.