
Juristina sotatoimialueella
VIISI AJATUSTA | Luutnantti Linnea Ekholm palvelee Suomalaisen Kriisinhallintajoukon lakimiehenä Libanonissa.
Olen työskennellyt UNIFIL-operaation lakimiehenä marraskuusta 2025 saakka. Vakituiselta ammatiltani olen Suomen Merivoimien esikunnan KV- ja koulutuslakimies. Kriisinhallintaoperaatiot ovatkin tavanomainen etappi sotilaslakimiehen urapolulla.
Hakeuduin tähän tehtävään, koska haluan erikoistua kansainväliseen oikeuteen. Jos haluan kirjoittaa tietyistä alan teemoista, tarvitsen myös käytännön työkokemusta. Tulen upseerisuvusta, joten kriisinhallintatehtävä on ollut myös henkilökohtainen unelmani.
UNIFIL-operaation keskeisimpiä tehtäviä ovat olleet Libanonin ja Israelin välisen "Sinisen linjan" valvonta, Libanonin asevoimien tukeminen sekä paikallisen väestön avustaminen. Sodan alkamisen jälkeen rauhanturvaajat ovat jatkaneet operatiivisten tehtäviensä suorittamista, eli alueella partiointia, valvontaa ja raportoimista, mutta toimintaa on sopeutettu turvallisuustilanteen mukaisesti. Tuemme edelleen paikallisväestöä muun muassa ruoka- ja tavaralahjoituksin, sekä varmistamme humanitaarisen avun pääsyn sinne, missä sitä tarvitaan.
Suurin osa Suomalaisesta Kriisinhallintajoukosta Libanonissa (SKJL) työskentelee tukikohdassamme UNP 9-1:ssä, joka sijaitsee lähellä Dayr Kifan kylää operaatioalueen keskiosissa. Lisäksi joitakin suomalaisia työskentelee UNIFILin operaatioesikunnassa Naqourassa.
Suomalainen joukkomme on täällä Etelä-Libanonissa osa ranskalaisjohtoista FCR-pataljoonaa, eli asumme ja työskentelemme tukikohdassamme yhdessä ranskalaisten rauhanturvaajien kanssa. Kokonaisuudessaan UNIFIL-operaatiossa palvelee tällä hetkellä noin 180 suomalaista, ranskalaisia tukikohdassamme on noin 700.
SKJL:n sotilaslakimiehenä vastaan Suomen kontingentin oikeudellisista asioista ja toimin SKJL:n komentajan ja muun johdon oikeudellisena neuvonantajana. Osallistun operatiivisen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Sovellan ja tulkitsen operaatiota koskevia sopimusasiakirjoja ja kansallisia varaumia. Tulkitsen ja koulutan voimankäyttösääntöjä sekä sodan oikeussääntöjä. Työtehtäviini kuuluu myös kurinpitoon, vahingonkorvauksiin ja sopimusoikeuteen liittyvää neuvontaa ja valmistelua.
Olen Suomen kontingentin ainoa juristi, joten työskentelen pääasiassa yksin, mutta myös yhteistyössä UNIFILin esikunnan ja Maavoimien esikunnan vastinparien kanssa. Tarvittaessa olen yhteydessä myös alueella toimivaan kansainväliseen sotilaspoliisiin, suomalaisiin tai paikallisiin oikeushallintoviranomaisiin tai muiden UNIFIL-operaation kansallisuuksien juristeihin. UNIFIL:n esikunnassa työskentelee puolestaan operaation omia juristeja. Lisäksi jokainen operaatioon osallistuva valtio päättää oman tarpeensa mukaan, vaatiiko tehtävien toteuttaminen juristia.
Juristin ammatissa vaaditaan aina hyvää stressinsietokykyä. Täällä korostuu kyky käsitellä äkillistä kiirettä ja epävarmuutta. Vastauksia pitää pystyä antamaan lennosta, mutta virheisiin ei ole varaa, koska työtehtävät liittyvät usein turvallisuuteen tai työn vaikutukset ovat muuten välittömät ja vakavat. Siksi omaan osaamiseen tulee suhtautua kriittisesti, nöyryydellä ja uteliaisuudella. Olosuhteet vaativat myös henkistä resilienssiä, sopeutumiskykyä sekä hyviä ihmissuhdetaitoja.
Palvelusaikamme on 24/7, eli työ- ja lepoaikoja ei varsinaisesti ole eritelty. Vapaa-aikaa on silloin, kun ei ole töitä. Pääsemme kuitenkin käymään palvelusvapailla Suomessa tilanteen niin salliessa.
Suunnittelemani aikataulu menee usein jo aamulla uusiksi, koska operatiivisen toiminnan turvaamisen kannalta tehtävien luonne määrittää niiden kiireellisyyden ja päivän ohjelman. Jos saan itse valita, teen aamupäivällä keskittymistä vaativat tehtävät, iltapäivällä rutiiniasiat ja illalla tai yöllä luovuutta vaativan ajatustyön.
Asumme niin kutsutuissa ”körmyissä” ja yhdessä huoneessa nukkuu kahdesta neljään henkilöä. Vaikka oleminen ja eläminen ei ole samanlaista kuin kotona, kaikki tarvittava työskentelyyn ja vapaa-ajan viettoon, kuten urheiluun löytyy.
Kaikki täällä työskentelevät suomalaiset ovat suorittaneet asepalveluksen. Olen itse suorittanut asepalveluksen Maasotakoulun Jääkärikomppaniassa ja käynyt reserviupseerikurssin sotilaspoliisilinjalla.
Turvallisuuden kannalta on tilanne täällä nyt arvaamaton ja nopeasti muuttuva, mutta siihen pitää tänne työskentelemään tulevan rauhanturvaajan ja hänen läheistensä varautua etukäteen. Kykenemme reagoimaan ja sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin, ja joukon turvallisuus pyritään varmistamaan aina. Jokaisen meistä tulee kyetä suojaamaan itseään, joukkoaan ja kalustoaan. Tukikohtamme suojausrakenteet ovat hyvät, ja joukollamme on käytössä panssaroidut ajoneuvot sekä henkilökohtainen suojavarustus. Koko suomalainen henkilöstö on myös koulutettu toimimaan haastavissa olosuhteissa.
Operaatio ja työ tuntuvat merkityksellisiltä, joten minun on helpompi käsitellä sotatoimialueella toimimiseen liittyviä haasteita. Koen kutsumusta ihmisten auttamiseen ja haluan omalla asiantuntijuudellani tukea operatiivista toimintaa. Vaikka asia olisi juridisesti varsin yksinkertainen, se voi olla jollekin sotilaalle hyvinkin kuormittava asia, ja kun saan sen järjestymään, he voivat keskittyä päätehtäväänsä. Kriisinhallintapalvelukseen hakeutuu pääosin hyvin motivoituneita ihmisiä, joiden kanssa on sujuvaa työskennellä.
Olen persoonaltani intohimoinen, kunnianhimoinen ja kilpailuhaluinen. Rakastan painetta ja olen parhaimmillani pienen stressin alla, joten vaativa työympäristö ja uusien asioiden nopea omaksuminen sopivat minulle hyvin. Olenkin viihtynyt hyvin nykyisessä tehtävässäni.
Tiesin heti opintojeni alussa, että haluaisin työskennellä KV-oikeuden parissa, mutta minulle sanottiin, ettei sillä alalla työllisty Suomessa. Kun tein korkeakouluharjoittelua ulkoministeriön ihmisoikeusyksikössä, löysin kansainvälisen oikeuden uravaihtoehtoja. KV-asioiden parissa työskenteleville juristeille monipuolinen kielitaito on ehdoton vaatimus. Puhun englannin lisäksi ruotsia ja ranskaa; suoritin oikeusnotaarin tutkintoni kaksikielisessä Vaasan yksikössä ja vaihto-opintoni ranskaksi Strasbourgissa.
Maisteriopintojeni loppuvaiheessa kiinnostuin voimankäytön sääntelystä ja sodan oikeusäännöistä. Suoritettuani asepalveluksen pääsin lakimieskokelaan koulutusohjelmaan Maasotakoulun esikuntaan ja se osoittautuikin oman urapolkuni kannalta aika ratkaisevaksi. Sen jälkeen aloitin työt Merivoimien esikunnassa.
Olen harrastanut 7-vuotiaasta saakka erilaisia tanssilajeja klassisesta baletista twerkiin. Tulenkin hulluksi, jos en pääse liikkumaan asiantuntijatyön tasapainoksi. Voin onneksi ylläpitää tekniikkaa, notkeutta ja koreografista muistia myös täällä. Lisäksi pyrin joka päivä meditoimaan, kirjoittamaan ja lukemaan: viime aikoina olen lukenut Joan Didionin esseekokoelmia.
Täällä olen tehnyt myös ohjaajani kanssa tutkimussuunnitelman väitöskirjaani varten. Pääsen kenties aloittamaan tutkimukseni jo ensi syksynä ja jatkan projektia töiden ohessa. Aion hakeutua jossakin vaiheessa myös johonkin toiseen operaatioon, mutta ensin hengähdän hetken perheen ja ystävien kanssa. Uskon, että kun palaan loppuvuodesta Suomeen, olen eri ihminen kuin se, joka sieltä lähti. Tämä vaatii läheisiltä paljon ymmärrystä ja tukea.
Henkkarit
Syntymävuosi: 1993
Perhe: Avopuoliso
Tutkinnot ja arvonimet: OTM
Yliopisto ja valmistumisvuosi: Helsingin yliopisto, 2022
Lempioikeudenala: Kansainvälinen oikeus
Guru: Juliette McIntyre ja Martti Koskenniemi. Kollegani VT Eva-Niina Jänne on myös ehtymätön inspiraation lähde.
Jos ei olisi juristi, olisi: Tanssija.
Motto: ”Det har jag aldrig provat förut, så det klarar jag helt säkert!" Pippi Långstrump.
Suosittelen
Kirja: Timo R. Stewart: Palestiina ja Israel – Historia karttoina ja Thomas Franck: Fairness in International Law and Institutions
Elokuva: Magnolia
Laulu: Puccinin ja Wagnerin oopperat
Laji: Tanssi
Kuvataiteen teos: Kuutti Lavonen: Serafi
Kirjoittaja Päivi Tolonen

Juristikirje
Juristikirje tarjoaa pari kertaa kuussa asiantuntijahaastatteluja sekä juttuja juridiikan ilmiöistä ja ihmisistä. Juristikirje tuntee suomalaisen juristin!
Aiheeseen liittyvää

”Hyväksikäytössä ei ole enää kyse vain yksittäistapauksista”

Parhaat juristit puhuvat asiakkaansa kieltä
