Johtaja, pysy hereillä

Asianajotoimisto Boreniuksella on edessä teekkarikesä. Kaksi ohjelmistokehittäjää Aallosta tulee sparraamaan tekoälystä ja näyttämään, miltä tulevaisuuden työ näyttää heidän perspektiivistään.

– Meille tämä on hyppy tuntemattomaan. Odotamme innolla, mitä nuoret saavat aikaan; voin sitten loppuvuodesta raportoida, Boreniuksen toimitusjohtaja Johan Roman naurahtaa. – Isossa kuvassa tämä on tapamme katsoa asioita oman kuplamme ulkopuolelta. Yksi uusi osakas totesikin, että täällä on pirteä meininki. Se on mielestäni jalat maassa tapa kertoa, että meillä on hyvä draivi.

Boreniuksella on vuosia takana 115 ja henkilöstöä tänä päivänä 230. Toimistolla on edustuskonttorit New Yorkissa ja Lontoossa, mutta muuten se ei havittele laajentumista Suomen rajojen ulkopuolelle. Sen sijaan sisäisesti toimisto kävi Romanin edeltäjän, Casper Herlerin, toimitusjohtajakaudella läpi kulttuurimuutoksen, jonka seurauksena se on nyt entistä yhtenäisempi. Hänen ehdotuksestaan myös toimitusjohtajakausi lyheni neljästä vuodesta kolmeen.

– Sloganimme ”One Borenius” ei jää vain tyhjiksi sanoiksi vaan elämme sitä todeksi joka päivä. Menestyvä toimisto ei pohjaudu siihen, että toimitusjohtaja tekee hartiavoimin töitä. Sen sijaan tiimien paras miehitys on käytössämme ja kaikki ovat kartalla, missä mennään, Herler sanoo.

Roman sanookin saaneensa perinnöksi paitsi yhtenäisemmän myös kaupallisesti strategisemmin orientoituneen yrityksen kuin mitä edeltäjänsä sai aikanaan.

– Juridisen tason täytyy olla korkeatasoista ja asiakkaiden luottamuksen arvoista. Loppupeleissä asiakkaat haluavat kuitenkin ennen kaikkea hyvää palvelua: miten nopeasti reagoidaan ja ollaan tavoitettavissa, miten hyviä neuvoja annetaan, ja miten hyvin taustatyöt tehdään. Se on myös meidän tärkein tavoitteemme: olla huipputason asiakaspalvelija, Roman tietää.

Tuloksellisuuden rinnalla Boreniuksella koetaan, että asianajotoimistojen kasvaessa myös niiden yhteiskunnallinen rooli ja vastuu kasvaa. He ovat tehneet pitkään pro bono -työtä erityisesti erilaisten vähemmistöjen tukemisen ja syrjäytymisen ehkäisyn kumppanina.

– Meillä on velvollisuus antaa takaisin. Teemme sitä myös kouluttamalla vuosittain 50–60 traineeta. Ylipäätään asianajon merkitystä yhteiskunnassa ei pidä väheksyä. Me ainakin olemme ylpeästi asianajajia, kahdeksan vuotta toimitusjohtajana toiminut Herler toteaa.

Roman on keväällä 2026 toiminut toimitusjohtajana kaksi vuotta. Osakasvetoisessa organisaatiossa toimitusjohtajan valinta on aina iso asia; Boreniuksella sisäisiä keskusteluja käytiin jo puolitoista vuotta ennen päätöstä.

– Varsinaista päällekkäistä aikaa meillä ei ollut, mutta kun huoneiden välissä on 30 metriä, keskustelu on helppoa ilman virallista kehikkoakin. Toimitusjohtajuus on ollut juuri sitä, mitä toivoinkin sen olevan. Roolissa on helppoa olla, kun on hyviä kollegoja, asiakkaat luottavat ja teemme hienoja projekteja niin kuin tällaisen toimiston tuleekin tehdä. Ehkä suurin yllätys on ollut, että toimitusjohtajaa katsotaan eri linssien läpi. Keulakuvan merkitystä ei pidä väheksyä, mutta tittelin vuoksi tähän tehtävään ei kannata lähteä, Roman sanoo.

Boreniuksen malliin kuuluu myös se, että toimitusjohtaja jatkaa neuvonnonantotyötään. Herler kokee hyötyneensä kaksoisroolista: johtoryhmiä, toimitusjohtajia ja hallituksia on helpompi neuvoa vaativissa strategisissa hankkeissa, kun itse on vastaavassa tilanteessa. Hänen kaudellaan suurin vedenjakaja oli kuitenkin pandemia, joka pakotti kehittämään uudenlaisia tapoja toimia. Myös Romanilla on isoja asioita meneillään ja AI on yksi niistä.

– Paras tapa käsitellä tekoälyä, on kehittää sitä mahdollisimman paljon. Työnjako on kuitenkin selvä: me myymme strategista näkemystä, osaamista ja luottamusta. AI voi siinä auttaa, mutta ei korvata. Pohdin myös, miltä työelämä näyttää, ja minkälaisissa tiimeissä työtä tehdään 2030-luvulla. Viimeiset kaksi vuotta on mennyt todella hyvin ja itselläni on selvä näkemys, että jatkamme kasvun tiellä. Se ei tapahdu kertomalla, mitä tehdään vaan käärimällä hihat. Johtajuusviisauteni onkin, että vasta toimet mitataan, Roman painottaa.

Romanin ja Herlerin mielestä heidän kaltaisensa toimiston todellinen ongelma on, jos joku palaa loppuun. Boreniuksella pidetään monin tavoin huolta, että sellaista ei pääse tapahtumaan: työntekemistä ja -kertymää seurataan eri mittareilla, HR-funktio toimii esihenkilöiden tukena ja tarkasti ohjeistetuissa viikkopalavereissa resursoidaan toimeksiantoja.

– Samaan aikaan tämä on kuitenkin työpaikka, jonne ihmiset tulevat tekemään uraa. Varsinkin nuoret, oppimishalukkaat juristit voivat helposti tehdä liikaa töitä. Pelkästään mekaanisesti työssä jaksamista ei siksi voikaan ohjeistaa. Esihenkilöiden ja erityisesti osakkaiden on oltava paikalla ja tarvittaessa reagoitava nopeastikin. Vaikka organisaatiolla onkin vastuu katsoa päälle, kaikkea ei voi silti ulkoistaa. Itsensä johtaminen koskee kaikkia, Herler tietää.

Roman nojautuu omassa tekemisessään merivoimissa saamaansa oppiin: ”johtaja ei saa väsyä”.

– Jos johtaja ajautuu henkiseen umpikujaan tai on niin väsynyt, että ei jaksa ajatella, mikään ei toimi. Positio pitää jaksaa kantaa, oletpa sitten toimitusjohtaja tai jalkapallojoukkueen kapteeni. Joskus se vaatii asioiden eri tavalla tekemistä, vastuiden delegoimista tai vaikka menemistä kannonnokalle vetämään henkeä, Roman toteaa.

Uusia toimitusjohtajakollegoja Roman kehottaa miettimään, mitä kaudellaan haluaa tehdä, määrittelemään tavoitteet ja miten niihin päästään.

– Edeltäjä toki sparraa ja vastaa mielellään, mutta loppupeleissä uusi toimitusjohtaja joutuu tekemään omat linjauksensa. Kehitys ei ole vakiomuotoista. Se on myös syynsä sille, miksi toimitusjohtajat vaihtuvat, Roman tiedostaa.

***

Boreniuksen haastovalinta ovat Avancen Ilkka Perheentupa ja Carl-Henrik Wallin.