Ai sentään, on uuden ajattelun aika

Mikä osa juristin työssä edellyttää harkintaa, ja minkä osan työstä tekoäly voi hoitaa?

Näin kysyttiin huoneelliselta juristeja, jotka osallistuivat kesäkuussa 2026 Lontoossa Legal Design Summitin järjestämään The Thinking Lawyer -työpajaan. Kyseinen tapahtuma järjestettiin osana laajempaa Legal Tech Talk -konferenssia. The Thinking Lawyerin osalta kyse oli kolmen työpajan sarjasta, josta kaksi muuta pidettiin Helsingissä ja Tallinnassa. Vetäjinä niissä olivat Legal Design Summitin hallituksen puheenjohtaja Mia Ihamuotila, Newcode.ai:n tuotejohtaja Malin Männikkö sekä Legal Transformation Network -verkoston perustaja Heikki Ilvessalo.

– Lähdemme siitä, että ajattelu on kaiken perusta juridiikassa. Se mahdollistaa osaamisen, osaaminen mahdollistaa työn, työ mahdollistaa palvelut, ja palvelut synnyttävät arvoa; se tekee myös keskustelun tekoälystä inhimillisemmäksi. Huomio siirtyy siihen, miten ihmiset tai tiimi ajattelee, ja miten tämä ajattelu muuttuu asiakkaalle tuotetuksi arvoksi, Ilvessalo selittää.

Ihamuotila on viimeisen vuoden ajan ollut erityisen kiinnostunut ihmismielestä ja pyörittänyt omaa tekemistään design-ajattelun ympärillä: empatisoi, määritä, ideoi, prototypoi ja testaa. Kun siihen liittää tekoälyn, pääsemme asian ytimeen.

– Elämme hyvin mielenkiintoista muutoksen aikaa. Ne toimijat ja yksilöt, jotka ovat nyt tarpeeksi aktiivisia ja uteliaita rakentamaan ajattelun ja organisaation rakenteita uudelleen, muotoilevat uuden normaalin. Sitten on heitä, jotka alkavat sopeutua vasta, kun uusi normaali on jo laskeutunut, ja päätyvät noudattamaan sitä, jonka muut ovat muovanneet. Aikaikkuna valinnalle on kriittinen, Ihamuotila sanoo.

Ilvessalo on kiinnostunut ajasta erityisesti organisaatioiden kehittämisen näkökulmasta. Samalla hän tunnistaa, että juristin ajattelulta vaaditaan nyt enemmän kuin mihin on totuttu. Kun tekoäly ottaa ison osan tuotantotyyppistä työstä, juridiselle harkinnalle jää myös enemmän aikaa.

– Tätä olemme työpajoissamme pyrkineet tuomaan esille: kykyä erottaa ihmisvetoinen ja AI-vetoinen ajattelu toisistaan. Ydinviestimme on saada ihmiset tietoiseksi, minkälainen ajattelu tässä aikakaudessa on arvokasta ja ihmisille ominaisinta ja toisaalta vaikeaa tekoälyn toimesta, Ihamuotila jatkaa.

Männikkö kertoo, että työpajoissa he ovat luoneet työkalun, joka tavoitteena on AI:n avulla tukea juristeja aktivoimaan erilaisia ajattelumalleja. Viisi eri kategoriaa ovat oikeudellinen ajattelu, ydinkognitiiviset toimintatavat, prosessikeskeinen ajattelu, suunnittelu- ja innovaatioajattelu sekä metatason ajattelu.

– Olemme tuoneet näkyväksi, että jos agentille luodaan erilaisten ajattelutapojen kirjasto, sen avulla voi ruokkia myös omaa ajattelua. Toisekseen on mielenkiintoista selvittää, selviytyykö agentti tehtävästään paremmin, jos sille antaa säännön käyttää tietynlaista ajattelua erona neutraaliin. Tämä auttaa laajentamaan myös oman ajattelun tasoja, ja esimerkiksi ymmärtämään minkälaista ajattelua tarvitaan tietyntyyppisissä juridisissa kysymyksissä.

Pitkän linjan kehittäjänä Ilvessalo on huomannut, että juridiikan kentässä on tapahtumassa polarisoitumista: osa hyppää muutokseen mukaan, osa ei.

– Kaikille AI ei näyttele vielä niin merkittävää roolia, että se muuttaisi kaiken. Minun sukupolveni oppi tekemällä, lukemalla ja seuraamalla vanhempia kollegoita. Nuorena juristina suhtautuisin tässä ajassa hyvin avoimesti ja uteliaasti siihen, mitä ympärillä tapahtuu, yrittäisin opetella uusia tapoja ajatella ja hyödyntää erilaisia työkaluja. Siinä mielessä olen matkan varrella muuttanut mieltäni, että se ei hoidu itsestään vaan täytyy varmistaa organisaation tasolla, Ilvessalo pohtii.

– Monesti, kun työprosesseja laaditaan asianajotoimistoille tai yritysten lakiosastoille, jäädään helposti kiinni pelkkiin juridisiin käytäntöihin. Sen sijaan pitäisi pystyä katsomaan oman boxin ulkopuolelle: voisiko työtä tehdä jotenkin muuten ja miten, Männikkö kysyy.

Miten organisaatiota sitten rakennetaan tämän ajan reunaehdoilla? Ihamuotila sanoo, että kaikki lähtee muutosjohtamisesta ja varsinkin ihmislähtöisestä sellaisesta. Tarvitaan johdon esimerkkiä, kykyä kohdata ihmisiä sekä aikaa kokeiluille ja uusille ajattelumalleille.

– Edessä on isoja rakennemuutoksia, onpa kyse sitten juristin roolista, ajankäytöstä tai työympäristöstä. Tekoälyn tulisi olla strateginen painopiste ja isossa roolissa koko liiketoiminnassa. Sieltä käsin se vaikuttaa jokaiseen tehtävänjakoon ja yksilön tavoitteisiin. Uudelleen rakentamista ei kuitenkaan voi tehdä, jos sille ei ole tilaa. Jos naulaa yritetään saada kiinni ruuvimeisselillä, ei tule mitään; jos uuden ajan ongelmia yritetään ratkaista ajattelumallilla, jotka eivät enää yksinään palvele, vinoon menee sekin. Luovuus ei kuki kiireessä ja paineessa, Ihamuotila toteaa.

Vaikka tulevaisuudesta ei tiedä kukaan, kolmikko luottaa siihen, että juristin työt eivät tule loppumaan. Sen sijaan syntyy uusia tarpeita, joihin tarvitaan uudenlaisia tekijöitä ja kyvykkyyksiä; tulevaisuuden taidot saattavat olla jotain, mitä emme vielä edes osaa ajatella. Ilvessalo muistuttaa, että vastaavanlaista pohdintoja on käyty työelämän murroksessa aiemminkin. – Yksi asia on varmaa: ne organisaatiot, jotka tukevat muutosta, ovat voittajia.

Ihamuotila nostaa esille myös yksilön vastuun: voit joko kehittää itseäsi tai kaatua ihmisen luontaiseen laiskuuteen.

– Tulevaisuuden juristi on tietoisempi eri ajattelumalleista ja ajattelun ovista omissa aivoissaan. Sitä kautta hänestä tulee monipuolisempi juristi, joka tekee työtään eri tavalla ja on kykenevä ratkomaan erityyppisiä asioita; ei vaan juridisia vaan myös strategisia ja liiketoimintaa kehittäviä. Juristin tulevaisuuden taidot sisältävät toki paljon muutakin. Perusasiat, kuten sosiaaliset ja viestinnälliset taidot, läsnäolo ja kyky kiteyttää, korostuvat entisestään.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jos haluaa olla mukana muokkaamassa tulevaisuuden normaalia? Kolmikko kiteyttää teesinsä: ”Verkostoidu. Ole utelias omasta sisäisestä maailmasta. Kysy enemmän hyviä kysymyksiä. Rakenna oma tietämyspakettisi. Laita asioita kartalle ja luo yhteyksiä niiden välillä, ennen kuin hyppäät ratkaisuihin.”

– Me olemme innostuneita, toivottavasti saamme myös muut mukaan, Ilvessalo päättää.

***

Mia Ihamuotila on Legal Tech & Design -juristi Castrén & Snellmanilla sekä Legal Design Summitin hallituksen puheenjohtaja. Malin Männikkö on väitöskirjatutkija ja palvelujohtaja Newcodella Tukholmassa. Heikki Ilvessalo on Ilveksen toimitusjohtaja ja Legal Transformation Network -verkoston perustaja ja vetäjä Suomessa.

Legal Transformation Network (aka. Legal Tech Glögit) on tammikuussa 2019 perustettu asiantuntijaverkosto, joka nopeuttaa lakialan muutosta luomalla yhteistä kieltä transformaation keskeisistä aihealueista. Se tuo yhteen oikeusteknologiasta, tekoälystä ja digitalisaatiosta kiinnostuneita juridiikan ammattilaisia Suomessa ja Ruotsissa järjestämällä keskustelutilaisuuksia. Verkosto on laajenemassa Viroon. Legal Tech Talk on Euroopan suurin oikeusteknologia- ja transformaatiotapahtuma. Legal Design Summit on maailman suurin oikeusmuotoiluun keskittyvä tapahtuma, jonka järjestää joukko Legal Design Finland ry:n vapaaehtoisia.