Pe­rus­tus­la­ki­va­lio­kun­nan lausunto kan­sa­lai­suus­lais­ta on valmistunut

Kansalaistamiseen edellytettävää asumisaikaa ehdotetaan pidennettäväksi viidestä kahdeksaan vuoteen. Jatkossa asumisajaksi hyväksytään vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu. Asumisaikaan hyväksyttävien ulkomaanpäivien määrää ehdotetaan vähennettäväksi. Laista ehdotetaan myös poistettavaksi kansainvälistä suojelua saavan asumisaikaa koskeva poikkeus. Kansalaisuudettoman, Suomen kansalaisen puolison, kielitaitoedellytyksen täyttävän hakijan ja 15 vuotta täyttäneen lapsen osalta asumisaikaa pidennetään yhdellä vuodella viiteen vuoteen. Lakiin lisätään myös uusi lakisääteinen enimmäiskäsittelyaika, joka edistää kansainvälistä suojelua saavien ja kansalaisuudettomien henkilöiden kansalaisuushakemusten kiireellistä käsittelyä.

Suomen perustuslain (731/1999) 5 §:n mukaan kansalaisuus voidaan myöntää laissa säädetyin perustein ilmoituksen ja hakemuksen perusteella. Perustuslain esitöiden mukaan kansalaisuuden myöntäminen hakemuksen perusteella on sidottu laissa säädettyihin perusteisiin, mutta tällöin päätöksentekoon liittyy harkintavaltaa. Kansalaisuuden myöntämisen edellytykset jäävät lainsäätäjän ratkaistaviksi. Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossaan olevan selvää, että perustuslaki jättää lainsäätäjälle merkittävästi harkintavaltaa sen suhteen, millä edellytyksin Suomen kansalaisuus myönnetään hakemuksen perusteella. Asumisaikavaatimusta voidaan pitää yhtenä lainsäätäjän käytössä olevana keinona määritellä kansalaisuuden saamisen edellytyksiä.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan asumisaikaedellytystä koskevat muutokset eivät muodostu myöskään kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vaatimusten kannalta ongelmallisiksi.

Hallituksen esityksen mukaan hallitusohjelman kansalaisuutta koskevia kirjauksia toteutetaan vaiheittain. Perustuslakivaliokunta on aiemmin katsonut, että laajojen lainsäädäntökokonaisuuksien pilkkominen pienempiin osauudistuksiin on omiaan heikentämään eduskunnan edellytyksiä saada tarpeellisia tietoja uudistuksen kokonaisvaikutuksista. Valiokunta kiinnittää lausunnossaan valtioneuvoston huomiota asiaan.

Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 16/2024 vp.

Lähde: eduskunnan tiedote.