CBRNE-uhkiin varautumista tehostetaan Suomessa

- Suomi on varautumissuunnittelussa ja kokonaisturvallisuuden edistämisessä kärkimaita. Viranomaisten välinen yhteistyö onkin yksi Suomen pitkäaikaisista vahvuuksista CBRNE-varautumisessa, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen.

- Meillä täytyy olla suunnitelmat valmiina erilaisia riskejä varten. Siksi tehostamme myös tahallisesti aiheutettuihin CBRNE-uhkatilanteisiin varautumista Suomessa.

Sodan kynnyksen alapuolella tapahtuva laaja-alainen vaikuttaminen on kuitenkin aikaisempaa todennäköisempää. Näitä uhkia voivat meille asettaa valtiolliset tai yksittäiset toimijat, kuten terroristit. Esimerkiksi tahallisen CBRNE-iskun kohde voisi vaihdella yksittäisestä henkilöstä laajaan maantieteelliseen alueeseen. Kohteena voivat olla myös elintarvikkeet ja juomavesi sekä siihen liittyvä infrastruktuuri.

- CBRNE-uhkien torjunta on keskeinen osa myös laaja-alaiseen vaikuttamiseen varautumista ja vastaamista, ministeri Häkkänen sanoo.

- Tavoitteena on suojata väestöä sekä varmistaa sotilasjoukkojen ja muiden viranomaisten toimintakyky mahdollisissa CBRNE-tilanteissa. Tämä kaikki edellyttää laaja-alaista yhteistyötä kansallisesti sekä erityisesti Naton ja EU:n puitteissa.

Nyt julkistetun strategian avulla parannetaan uhkien havaitsemista ja torjuntaa sekä tilanteiden hallintaa ja jälkitoimia. Samalla tiivistetään kansainvälistä yhteistyötä ja aiheeseen liittyvää koulutusta sekä harjoittelua. Strategia ohjaa ministeriöiden, virastojen ja muiden alan toimijoiden omaa sekä yhteistä suunnittelua ja toimintaa.

Strategian on päivittänyt poikkihallinnollinen, CBRNE-komiteasta sekä operatiivisista viranomaisista muodostettu kirjoittajaryhmä, joka tulee laatimaan myös strategian yksityiskohtaisemman toimeenpanosuunnitelman viranomaiskäyttöön. Edellinen strategia julkaistiin sisäministeriön johdolla vuonna 2017.

Lähde: puolustusministeriön tiedote.