
Asumismenojen huomioimista toimeentulotuessa halutaan selkeyttää
Hallitus esittää, että asumismenojen huomioimista toimeentulotuessa selkeytetään. Lisäksi esityksellä tavoitellaan säästöjä ja myönteisiä vaikutuksia työllistymiseen liittyviin kannusteisiin tiukentamalla ja selkeyttämällä asumismenojen huomioimiseen liittyvää sääntelyä.
Asumismenojen enimmäismääristä säädettäisiin jatkossa lain ja asetuksen tasolla. Tähän mennessä Kela on määrittänyt kuntakohtaiset ja ohjeelliset asumismenojen enimmäismäärät.
Tilanteessa, jossa hakijan asumismenot ylittävät tarpeellisen suuruisena pidettävän määrän (niin sanotun asumisnormin), hakijalla olisi kolme kuukautta aikaa etsiä edullisempaa asuntoa. Määräaikaa voitaisiin pidentää perustellusta syystä.
Määräajan jälkeenkin hakija voisi jatkaa asumista nykyisessä asunnossaan, mutta asumismenot hyväksytään vain asumisnormin mukaisina. Tarpeellisen suuruisena pidetyistä asumismenoista säädettäisiin tarkemmin asetuksessa.
Hakijaa ei ohjattaisi hankkimaan edullisempaa asuntoa ja asumismenot huomioitaisiin täysimääräisinä, jos hakijalla on laissa määritelty erityinen peruste asumiseen nykyisessä asunnossaan. Laissa määriteltyjä erityisiä perusteita olisivat esimerkiksi lapsen erityistarpeet ja hakijan tai hänen perheenjäsenensä heikko terveydentila, muutoin alentunut toimintakyky ja korkea ikä. Lapsiperheiden tilanne säilyisi lakimuutoksen jälkeen käytännössä nykytasolla.
Esitys liittyy pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman asumisen tukien uudistamisen kokonaisuuteen. Kokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta yhteensä 363 miljoonalla. Toimeentulotukimenojen on arvioitu vähenevän lakiesityksen seurauksena ensi vuonna noin 9–12 miljoonalla eurolla ja vuosina 2025–2027 noin 21,5–24,5 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi esityksen on arvioitu vahvistavan työllisyyttä noin tuhannella uudella työllistyneellä.
Esityksen on tarkoitus korvata hallitusohjelmaan kirjattu viiden prosentin omavastuu toimeentulotuen asumismenoissa. Valittu malli huomioi paremmin tuensaajien vaihtelevat tilanteet. Muutokset eivät kohdistu niihin kotitalouksiin, jotka asuvat jo asumisnormin mukaisissa asunnoissa tai joilla on erityiset perusteet normia suuremmille asumismenoille.
Esitys liittyy valtion vuoden 2024 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki tulisi voimaan 1.4.2024.
Lähde: sosiaali- ja terveysministeriön tiedote.
Kirjoittaja Juridiikan ja talouden uutiskirjeen toimitus

Juridiikan ajankohtaiset
Juridiikan ajankohtaiset on sisältöpalvelu juridiikan asiantuntijoille. Palvelu kokoaa yhteen kiinnostavimmat aiheet ja ilmiöt eri oikeudenaloilta: julkaisemme uutisia, artikkeleita, oikeustapauskommentteja, säädös- ja tapauskoosteita sekä Juridiikkaa lyhyesti -kirjoituksia ja -videosisältöjä. Tilaamalla palvelun uutiskirjeen saat uusimmat sisällöt sähköpostiisi joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää

Suomi saa 50 miljoonaa euroa lisärahoitusta itärajan valvonnan vahvistamiseen

Suomen aikuisväestö PIAAC-tutkimuksen kärkimaa
