Neuvottelujen kesto yt-lain mukaisissa muu­tos­neu­vot­te­luis­sa

Jos muutosneuvottelut saattavat johtaa vähintään yhden työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen, osa-aikaistamisen tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuoliseen muuttamiseen, on neuvotteluissa noudatettava laissa olevia määräaikoja

Lain mukaan neuvotteluesitys on näissä tapauksissa annettava vähintään viisi päivää ennen neuvotteluiden aloittamista. Tässä ja neuvotteluaikoja koskevassa säännöksessä päivillä tarkoitetaan kalenteripäiviä. Jos neuvotteluesitys annetaan esimerkiksi jonkun kuukauden 10. päivä, voi ensimmäinen neuvottelu olla aikaisintaan 15. päivä. Se voi olla myöhempikin päivä.

Neuvotteluajan vähimmäispituus on joko 14 päivää tai kuusi viikkoa. Se on vähintään 14 päivää jos

-neuvottelut koskevat enintään yhdeksän työntekijän irtisanomista, lomauttamista,  osa-aikaistamista tai työsopimuksen olennaisen ehdon yksipuolista muuttamista

-lomauttamista enintään 90 päiväksi

-työnantajan palveluksessa on säännöllisesti alle 30 työntekijää

-työnantaja on yrityssaneerauksen kohteena.

Muissa tapauksissa neuvotteluaika on vähintään kuusi viikkoa.

Huolimatta erilaisista ilmaisuista vähimmäisneuvotteluaika on joko kaksi viikkoa tai kuusi viikkoa ja se lasketaan ensimmäisestä neuvottelusta. Helppo laskusääntö on se, että vähimmäisneuvotteluaika päättyy yhtä viikonpäivää aikaisempana päivänä, kuin mitä ensimmäinen neuvottelu on ollut. Jos ensimmäinen neuvottelu on ollut esimerkiksi tiistaina, päättyy neuvotteluaika tätä seuraavan toisen tai kuudennen viikon maanantaina vuorokauden päättyessä.

Uuden yt-lain perusteluissa on sanottu, että päätökset irtisanomisista ja muista edellä mainituista asioista voidaan tehdä aikaisintaan neuvotteluajan päättymistä seuraavana päivänä. Näin ollen asioista päättäminen jo sinä päivänä, jolloin neuvotteluaika päättyy, on virhe, joka voi johtaa hyvitystä koskeviin vaatimuksiin.

Lain perusteluissa on todettu, että neuvotteluajan päättymispäivänä ei ole pakko neuvotella, jos kaikki lain mukaiset asiat on käsitelty jo sitä ennen pidetyissä neuvotteluissa. Päätöksenteon kanssa on kuitenkin odotettava neuvotteluajan päättymistä seuraavaan päivään.

Lain mukaan neuvotteluajan pituudesta on mahdollista sopia. On siis myös mahdollista, että sopimisen seurauksena neuvotteluaika on edellä selostettua lyhyempi. Sopimisen osalta on huomattava, että neuvotteluvelvoitteen sisällöstä muutoin ei voida työpaikalla sopia. Valtakunnallisten työmarkkinajärjestöjen välisellä sopimuksella on mahdollista sopia myös neuvotteluvelvollisuuden sisällöstä useimpien sitä koskevien säännösten osalta.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö 2022 (Hietala – Kaivanto, Alma Talent, 2021)