Neuvotteluajan pituus vähentämistä koskevissa yt-neuvotteluissa

19.05.2022 17:15

Yt-lain mukaisissa vähentämisneuvotteluissa vähimmäisneuvotteluaika on lain mukaan joko kuusi viikkoa tai 14 päivää. Jäljempänä käsitellään sitä, kumpi se on missäkin tilanteessa.

Mitä vähentämisellä tarkoitetaan?

Sana ”vähentäminen” ei ole aivan täsmällinen ilmaus käsiteltävien säännösten sisällöstä, mutta sitä käytetään tässä, jotta asia olisi ilmaistavissa lyhyesti ja ytimekkäästi. Lain mukaan säännökset koskevat taloudellisella tai tuotannollisella perusteella harkittavia irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomauttamisia ja työsuhteen olennaisen ehdon yksipuolisia muuttamisia. Säännökset koskevat jo yhtäkin työntekijää, jos yrityksen palveluksessa on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää.

Neu­vot­te­lue­si­tys

Neuvottelut käynnistetään kirjallisella neuvotteluesityksellä ja siihen liitettävillä tiedoilla. Neuvotteluesitys on tässä käsiteltävissä tilanteissa annettava vähintään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Tähän ei vaikuta se, onko yrityksessä säännöllisesti 20–29 tai vähintään 30 työntekijää. Tähän ei vaikuta sekään, mitä edellä mainittuja toimenpiteitä harkitaan eikä se, montaako työntekijää harkittavat toimenpiteet voivat koskea. Päivillä tarkoitetaan kalenteripäiviä, ja neuvotteluesityksen antamispäivän ja neuvottelujen aloittamispäivän väliin on jäätävä vähintään neljä kalenteripäivää. Jäljempänä selostettava mahdollisuus sopia toisin vähimmäisneuvotteluajasta ei koske neuvotteluesitystä koskevaa vähimmäisaikaa.

Vä­him­mäis­neu­vot­te­luai­kaa koskeva pääsääntö

Lakiin kirjattu pääsääntö on, että vähimmäisneuvotteluaika on kuusi viikkoa. Laissa on erikseen mainittu tilanteet, joissa vähimmäisneuvotteluaika on kuitenkin 14 päivää. Myös viimeksi mainitussa lainkohdassa päivillä tarkoitetaan kalenteripäiviä.

Jäljempänä käsitellään ne tilanteet, joissa vähimmäisneuvotteluaika on 14 päivää.

Yritykset, joissa on säännöllisesti 20–29 työntekijää

Näissä yrityksissä vähimmäisneuvotteluaika on 14 päivää kaikissa tapauksissa. Tämä merkitsee sitä, ettei harkittavien toimenpiteiden sisällöllä tai niiden piiriin tulevien työntekijöiden määrillä ole merkitystä.

Yrityssaneeraus

Jos yritys on yritysten saneerauksesta annetun lain mukaisen saneerausmenettelyn kohteena, on vähimmäisneuvotteluaika kaikissa tapauksissa 14 päivää. Tällöinkään toimenpiteiden sisällöllä tai henkilömäärillä ei ole merkitystä. Muutosneuvotteluja koskevia säännöksiä ei sovelleta lainkaan konkurssipesään.

Vähentämisten kohteeksi harkittavan työntekijämärän vaikutus vä­him­mäis­neu­vot­te­luai­kaan

Jos yhden tai useamman edellä mainitun vähentämistoimenpiteen piiriin harkitaan yhteensä enintään yhdeksää työntekijää, on vähimmäisneuvotteluaika 14 päivää. Tällöin ei ole merkitystä sillä, kuinka tämä henkilömäärä jakaantuu eri toimenpiteiden kesken, eikä jäljempänä selostettava pelkkiä lomautustilanteita koskeva sääntö tule sovellettavaksi.

Pelkät lo­mau­tus­ti­lan­teet

Jos toimenpiteeksi harkitaan pelkkiä lomautuksia, on vähimmäisneuvotteluajan määräytymistä koskeva sääntö hieman monimutkaisempi. Tällöin merkitseviä ovat – tilanteesta riippuen – sekä lomautuksen kesto että lomautettavien lukumäärä. Jos lomautuksen kesto on enintään 90 (kalenteri)päivää, on vähimmäisneuvotteluaika 14 päivää lomautettavien lukumäärästä riippumatta. Jos lomautusaika on yli 90 päivää, noudatetaan edellä selostettua, lomautettavien lukumäärän mukaan määräytyvää rajaa.

Neu­vot­te­lua­jas­ta sopiminen

Yhteistoimintaneuvotteluissa voidaan sopia toisin neuvotteluajasta, myös vähimmäisneuvotteluajasta. Sen sijaan neuvotteluvelvoitteen sisällöstä ei voida sopia niin, että jotain laissa mainittua jätettäisiin vähentämisneuvotteluissa käsittelemättä.

Valtakunnallisten työmarkkinajärjestöjen välisellä työehtosopimuksella on sen sijaan mahdollista sopia toisin lähes kaikista vähentämisneuvotteluja koskevista yhteistoimintalain säännöksistä.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö 2022 (Hietala – Kaivanto, Alma Talent, 2021)

Tilaa uutiskirje

Juridiikan ajankohtaiset

Juridiikan ajankohtaiset on sisältöpalvelu juridiikan asiantuntijoille. Palvelu kokoaa yhteen kiinnostavimmat aiheet ja ilmiöt eri oikeudenaloilta: julkaisemme uutisia, artikkeleita, oikeustapauskommentteja, säädös- ja tapauskoosteita sekä Juridiikkaa lyhyesti -kirjoituksia ja -videosisältöjä. Tilaamalla palvelun uutiskirjeen saat uusimmat sisällöt sähköpostiisi joka arkipäivä.