
Mitä juridiikka voi oppia yhteisöllisyydestä?
TAPAHTUMAT | Helsingissä 10.-12.9. järjestetty Legal Design Summit on kasvanut vajaan kymmenen vuoden aikana maailman suurimmaksi oikeusmuotoiluun ja juridiikan tulevaisuuteen keskittyväksi tapahtumaksi.
Legal Design Summitin taustalla toimii voittoa tavoittelematon yhdistys, ja tapahtuman toteuttaminen perustuu täysin vapaaehtoistyöhön. Kaikille osallistujille tarjotaan ilmaiset liput, jotta matkustamisen ja majoituksen kustannusten lisäksi ei tarvitsisi kantaa huolta osallistumismaksuista. Tavoitteena on, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus tulla mukaan – riippumatta organisaatiosta, resursseista tai uravaiheesta.
Tänä vuonna Summit kokosi yhteen 600 osallistujaa 51 maasta – aina Yhdysvalloista Kanadaan, Etelä-Amerikasta Australiaan ja moniin Euroopan maihin. Tapahtuma kokoaa yhteen juristeja, muotoilijoita, tutkijoita ja teknologia-alan edustajia, joita yhdistää halu kehittää oikeutta entistä ymmärrettävämmäksi, käyttäjälähtöisemmäksi ja kestävämmäksi.
Pyysimme tapahtuman järjestäjä Mia Ihamuotilaa, Castrén & Snellmanin Legal Tech & Design -juristia ja Legal Design Finland ry:n puheenjohtajaa, jakamaan jälkipohdintansa.
Mikä Legal Design Summit oikein on?
Summit syntyi Helsingissä vuonna 2016, kun joukko suomalaisia pioneereja halusi liittyä osaksi kansainvälistä oikeusmuotoilun liikettä ja tuoda sen keskustelut Suomeen. Oikeusmuotoilua oli jo kehitetty muualla maailmassa, mutta Helsingin Summitista kasvoi nopeasti paikka, jossa nämä ajatukset kietoutuivat kansainväliseen vuoropuheluun ja saivat oman ainutlaatuisen muotonsa.
Summitin suurin sponsori on alusta asti ollut Helsingin yliopisto, joka on tarjonnut käyttöön Helsingin yliopiston vanhan päärakennuksen juhlasalin. Tämä historiallinen tila on muodostunut Summitin tunnusmerkiksi – näyttämöksi, jossa juridiikan kehityskulkuja on uskallettu katsoa uudesta kulmasta.

“Summit ei ole perinteinen konferenssi. Se on laboratorio, jossa juridiikka, muotoilu ja teknologia kohtaavat – ja jossa uskalletaan katsoa tuttuja rakenteita eri kulmista. Tavoitteena ei ole vain pohtia, miten laki toimii paperilla, vaan myös miten se toimii ihmisten elämässä.”
Mitkä teemat nousivat esiin tänä vuonna?
Vuoden 2025 ohjelma rakentui kolmen suuren teeman varaan: tekoäly, kestävyys (ESG) ja oikeuden saavutettavuus.
Tekoälyn osalta keskusteltiin sen tarjoamista käytännön hyödyistä juristin työssä, mutta myös siitä, millaista osaamista ja ajattelutapaa tarvitaan sen vastuulliseen hyödyntämiseen. Kysymys ei ole vain teknisestä tehokkuudesta, vaan myös eettisestä valvonnasta ja ihmiskeskeisestä soveltamisesta. Lisäksi keskusteltiin muotoilun ja tekoälyn synergioista, sekä muotoiluajattelun hyödyistä AI-agenttien luomisessa.
Kestävyys-teeman alla nousi esiin uusi näkökulma sopimuksiin: voisivatko ne toimia yhteistyön välineinä, jotka ohjaavat yrityksiä ja toimitusketjuja konkreettisiin ympäristötavoitteisiin? Tämä haastaa juristit katsomaan sopimuksia paitsi riskienhallinnan, myös strategisen vaikuttamisen välineinä.

Access to Justice -keskusteluissa kuultiin esimerkkejä eri puolilta maailmaa, Madagaskarilta Meksikoon ja Tunisiasta Suomeen. “On silmiä avaavaa huomata, kuinka monissa eri oikeusjärjestelmissä kohdataan sama peruskysymys: laki on liian vaikeasti saavutettavissa. Silti ratkaisut muistuttavat toisiaan – yksinkertaistetaan, visualisoidaan ja ennen kaikkea kuunnellaan niitä, joiden arkeen laki vaikuttaa.”
Lisäksi koko Summitin pääelementti tänä vuonna oli ”co-creation”, eli yhteiskehittäminen. Se tarkoittaa, että ratkaisuja ei synnytetä yksin, vaan eri alojen osaajat ja käyttäjät rakentavat niitä yhdessä – ja samalla itse Summitkin toteutuu yhteiskehittämisen myötä, kun puhujat, vapaaehtoiset, kumppanit ja osallistujat osallistuvat sen luomiseen kukin omalla tavallaan.
Mikä teki Summitista ainutlaatuisen kokemuksen?
Summitin arvot – itsettömyys, inklusiivisuus, rohkeus ja aitous – näkyivät konkreettisesti ohjelmassa.
BrainFactory-työpajoissa yhdistelimme eri asiantuntijoita fasilitoimaan yhdessä – näin syntyi työskentelymalleja, joita ei olisi voinut rakentaa vain yhden asiantuntijan toimesta. Yhteiskehittäminen teki kokemuksesta antoisan ja avartavan paitsi osallistujille myös itse fasilitaattoreille, jotka pääsivät luomaan uutta toistensa näkökulmia rikastuttaen. Uutta syntyi juuri siinä, missä juridiikan, muotoilun, teknologian ja käyttäytymistieteiden rajapinnat kohtasivat.

Myös puhujat tuotiin yhteen paneeleihin ja keskusteluihin, jotta yksittäisten äänten sijaan syntyisi moniäänisiä vuoropuheluja. Uusi LDS Gallery puolestaan teki näkyväksi käytännön projekteja eri puolilta maailmaa – osoitus siitä, että oikeusmuotoilu ei jää abstraktille tasolle, vaan muuttaa asiakirjoja, prosesseja ja järjestelmiä. Lisäksi tapahtuman seinille ripustetut kysymykset juridiikan tulevaisuudesta ja muotoilusta kutsuivat osallistujia jättämään niihin omia oivalluksiaan ja ajatuksiaan kirjallisesti.
Yhteisöllisyys oli läsnä kaikkialla. Vapaaehtoiset pitivät huolta yksityiskohdista, osallistujat loivat turvallisen tilan avoimelle keskustelulle, ja jopa taukohetket muuttuivat kokemuksiksi – kuten kun koko sali nousi venyttelemään tai tanssimaan macarenaa kesken intensiivisen keynote-session. “Juuri tällaiset hetket muistuttavat, että juridiikka voi uudistua myös kevyemmin, leikillisemmin ja inhimillisemmin.”
Miten Summitin energia jatkuu eteenpäin?
Summitin järjestäjät ovat alusta asti korostaneet, että kyse ei ole vain kahdesta päivästä Helsingissä, vaan jatkuvasta liikkeestä.
Seuraavaksi panostetaan paikallisiin chaptereihin, joiden avulla keskustelu jatkuu eri maissa. Samalla suunnitteilla on mini-Summitteja ja ehkä jopa säännöllisiä online-kohtaamisia, jotka ylläpitävät verkoston elinvoimaa ympäri vuoden.
BrainFactory-työpajoja halutaan viedä myös muihin konferensseihin ja yhteyksiin, jotta niiden yhteiskehittämisen malli voi inspiroida laajemminkin. “Kun luodaan tiloja, joissa eri alojen ihmiset voivat oppia toisiltaan, syntyy aivan uudenlaista energiaa. Se on malli, jonka arvo ulottuu paljon juridiikkaa laajemmalle.”
Mitä henkilökohtaisia oivalluksia Summit jätti?
“Vahvimpana jäi mieleen yhteisön voima. Kun vapaaehtoiset, puhujat, fasilitaattorit ja kumppanit toivat kukin oman panoksensa, syntyi jotain suurempaa kuin yksikään meistä olisi voinut yksin rakentaa.”
Toinen merkittävä oivallus liittyi palautteeseen: “Summit ei ole valmis konsepti, vaan se elää osallistujien kokemuksista. Jokainen palaute ja keskustelu auttaa meitä näkemään, mitä voimme tehdä paremmin – ja juuri se pitää liikkeen elävänä.”
Henkilökohtaisella tasolla kokemus tiivistyi kiitollisuuteen: “On harvinaista olla osa jotain, joka on yhtä aikaa kansainvälinen, aidosti poikkitieteellinen, eri sukupolvia yhdistävä ja inhimillinen. Summit teki näkyväksi sen, kuinka paljon vahvuuksia juridiikan kentällä jo on – ja kuinka nämä vahvuudet voivat kasvaa, kun niitä katsotaan yhdessä eri näkökulmista. Se vahvisti uskoa siihen, että juristeilla on paitsi velvollisuus, myös valtava mahdollisuus johtaa muutosta.”
Lopuksi:
Legal Design Summit 2025 osoitti, että tekoälyaikakausi ei vähennä juristien merkitystä – päinvastoin, se voi vahvistaa heidän rooliaan. Ala vahvistuu, kun sen rinnalle toivotetaan tervetulleiksi uusia näkökulmia, aloja, työkaluja ja kumppanuuksia. Yhteisön voima, rohkeus kokeilla ja kyky rakentaa tulevaisuutta yli rajojen tekevät Summitista ilmiön, joka kantaa pitkälle Helsingin syksyisten päivien jälkeenkin.
***
Alma Insights on yksi Legal Design Summit -tapahtuman tukijoista.

Juristikirje
Juristikirje tarjoaa joka toinen viikko asiantuntijahaastatteluja sekä juttuja juridiikan ilmiöistä ja ihmisistä. Juristikirje tuntee suomalaisen juristin!
Aiheeseen liittyvää

Oikeuskanslerin tehtävä on vahvasti ajassa kiinni

Juridiikkaa ja journalismia
