Kysely: Valtaosa suomalaisista luottaa valtionhallintoon
Kyselytutkimuksessa selvitettiin kansalaisten mielipiteitä valtionhallinnon arvojen tärkeydestä ja niiden toteutumisesta virkamiesten toiminnassa. Kyselyyn vastasi 1 018 henkilöä, jotka edustavat Suomen 15–79-vuotiasta väestöä.
Suomalaisista 62 prosenttia luottaa valtionhallintoon ja sen virkamiesten toimintaan. Luottamus on kasvanut viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2016, jolloin kysely viimeksi toteutettiin.
”Kansalaisten luottamus julkiseen hallintoon korostuu kriisiaikoina. Tulokset osoittavat, että olemme onnistuneet varsin hyvin. Silti tehtävämme on jatkuvasti vahvistaa luottamusta, demokratiaa ja osallisuutta niin valtion, kuntien kuin hyvinvointialueiden toiminnassa”, sanoo hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Susanna Huovinen.
Yli puolet vastaajista, 57 prosenttia, arvioi virkamiesetiikan ja -moraalin tilan erittäin tai melko hyväksi. Erittäin huonoksi tilanteen arvioi kolme prosenttia vastanneista ja joka kymmenes piti tilannetta melko huonona. Korkeasti koulutetut antoivat muita todennäköisemmin hyvän arvion virkamiesetiikalle.
”Tällaisena aikana kansainvälisestikin hyvin korkea luottamus viranomaistoiminnan eettiseen kestävyyteen on elintärkeätä. Silti kehitettävää ja paremmin varmistettavaa aina on. Neuvottelukunta on mukana tässä työssä”, toteaa valtion virkamieseettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Pekka Vihervuori.
Kansalaiset pitävät valtionhallinnon arvoja tärkeinä
Kansalaiset pitivät erittäin tärkeinä valtionhallinnon arvoina asiantuntemusta, luottamusta, puolueettomuutta ja riippumattomuutta, laillisuusperiaatetta ja vastuullisuutta, avoimuutta, tasa-arvoa sekä palveluperiaatetta. Samat arvot nousivat tärkeimpien arvojen joukkoon myös vuonna 2016. Toiminnan taloudellisuutta pidetään nyt hieman tärkeämpänä kuin aikaisemmin.
Kansalaiset arvioivat arvojen toteutuvan käytännössä kohtalaisen hyvin. Laillisuusperiaatteen ja vastuullisuuden nähtiin toteutuvan arvoista parhaiten: 60 prosenttia arvioi sen toteutuvan joko erittäin tai melko hyvin, viidesosa melko tai erittäin huonosti. Myös virkamiesten asiantuntemuksen ja tasa-arvon arvioitiin toteutuvan erittäin tai melko hyvin. Heikoiten virkamiesten toiminnassa nähtiin toteutuvan toiminnan taloudellisuus, innovatiivisuus, tuloksellisuus ja avoimuus.
Kansalaiset kritisoivat turhaa byrokratiaa, mutta pitävät virkamieskuntaa lahjomattomana
Kansalaiset olivat eniten huolestuneita turhasta byrokratiasta. 69 prosenttia arvioi hallinnossa esiintyvän asioiden tarpeettoman monimutkaista käsittelyä, 53 prosenttia viivyttelyä, 61 prosenttia vaikeaa virkakieltä sekä 58 prosenttia tehottomuutta. Yli puolet myös epäili, että samaa puoluekantaa olevien henkilöiden suosimista tapahtuu valtionhallinnossa. Kansalaisista vain harva arvioi valtionhallinnossa esiintyvän virkamiesten lahjontaa.
Tutkimuksen toteutti valtiovarainministeriön tilauksesta Kantar Public. Kansalaiskysely uusitaan viiden vuoden välein. Valtiovarainministeriö toteuttaa tämän vuoden aikana myös valtion henkilöstölle suunnatun virkamieskyselyn.
Lähde ja lisätietoja: valtiovarainministeriön tiedote.
Juridiikan ajankohtaiset
Juridiikan ajankohtaiset on sisältöpalvelu juridiikan asiantuntijoille. Palvelu kokoaa yhteen kiinnostavimmat aiheet ja ilmiöt eri oikeudenaloilta: julkaisemme uutisia, artikkeleita, oikeustapauskommentteja, säädös- ja tapauskoosteita sekä Juridiikkaa lyhyesti -kirjoituksia ja -videosisältöjä. Tilaamalla palvelun uutiskirjeen saat uusimmat sisällöt sähköpostiisi joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
Suomi saa 50 miljoonaa euroa lisärahoitusta itärajan valvonnan vahvistamiseen
Suomen aikuisväestö PIAAC-tutkimuksen kärkimaa