Kun tarve on suurin

Asianajotoimisto Roschier perustettiin Suomeen 90 vuotta sitten. Yhtiön alkujuurista, Suomen ensimmäisen asianajajana toimineen naisen, Agnes Lundellin, asianajotoimiston perustamisesta, tulee samalla kuluneeksi 115 vuotta. Vuonna 2025 Roschierin Tukholman toimisto täytti 20 vuotta; tänä vuonna samat vuodet tulevat täyteen nykymuotoisen Roschierin eli Suomen ja Ruotsin toimistojen yhteistä matkaa. Mutta syytä juhlaan on muistakin syistä.

Roschierin toimitusjohtajana joulukuussa 2024 aloittanut Johan Sidklev sai edeltäjältään Mikko Mannerilta vahvasti kasvaneen yhtiön. Mannerin kuusi vuotta ja seitsemän kuukautta kestäneen toimikauden alussa Roschierilla oli parisataa työntekijää ja liikevaihto hieman yli sata miljoonaa. Nyt yhtiön liikevaihto lähentelee 200 miljoonaa, josta yli 90 miljoonaa tulee Suomesta; yli viidestäsadasta työntekijästä noin 300 on juristeja. Näillä luvuilla Roschier on Suomen suurin ja Pohjoismaiden johtava liikejuridiikkaan keskittynyt asianajotoimisto.

– Sain hopealautasella erinomaisesti johdetun yhtiön, hallituksen puheenjohtajan paikalta toimitusjohtajaksi siirtynyt Sidklev kiittelee.

Alun perin Sidklevin piti aloittaa tehtävässä vasta tilikauden päättyessä, mutta yhteisestä päätöksestä siirtymä toteutettiin puoli vuotta etuajassa. Hän myöntää, että aloitus oli työläs, mutta palkitseva.

– Keskustelimme pitkään, kuinka pitkä siirtymäkauden tulisi olla, ja milloin se olisi järkevintä toteuttaa, Sidklev kertoo. – Ensimmäiset kuukaudet vietin eri liiketoimintaryhmien kanssa molemmissa maissa ja tutustuin Mikon käynnistämään uuteen strategiaan. Ymmärsin, kuinka paljon erilaista lahjakkuutta meillä on, ja mitä sen ylläpitäminen vaatii. Se, mitä opin, oli myös osoitus siitä, miksi meillä menee niin hyvin.

– Johanin piti ottaa vastuu lyhyemmässä ajassa kuin ehkä ideaalia. Isossa organisaatiossa sisäinen ja ulkoinen selkeys on kuitenkin tärkeintä, toimeksiantotyöhön palannut Manner tiedostaa.

Roschierin organisaatiossa toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan tehtävät kiertävät maiden välillä. Toimitusjohtajan lisäksi vastuuta kantavat maajohtajat. Suomessa tehtävää hoitaa Johanna Flythström.

– Vastaan Suomen liiketoiminnasta. Käytännössä tehtävänäni on huolehtia siitä, että strategiamme kääntyy tekemiseksi ja saavutamme asettamamme tavoitteet yhdessä. Olen myös tiiviissä yhteistyössä Tukholmaan niin yhtiöön liittyvissä kuin operatiivisissakin asioissa. Teemme paljon yhdessä esimerkiksi toimeksiantoihin, resursointiin sekä nuorten juristien koulutukseen ja vaihto-ohjelmiin liittyen, Flythström listaa.

Sidklev pitää organisaatiomallia toimivana. Vaikka toimistoilla ja toiminnoilla on maakohtaisia eroja siinä, miten markkinat toimivat ja millaisia asiakkuudet ovat, suuret linjat implementoidaan yhtäläisesti. Myös Manner korostaa, että he ovat vahvasti yksi yhtiö.

– Meillä on selkeä ja erottuva strategia, yhteiset arvot, tavoitteet ja näkemykset. Samat asiat pysyvät tärkeinä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, pienissä ja suurissa asioissa. Olennaista on, että olemme pystyneet yhdessä luovimaan pysyäksemme huipulla kilpailulla alalla vuodesta toiseen. Se ei tapahdu prosesseihin ja sääntöihin nojautumalla, vaan tekojen ja keskustelujen kautta. Yksi tärkeimmistä arvoistamme on ammattimaisuus. Se, että saamme ihmiset kukoistamaan, näkyy viime kädessä asiakkaidemme menestymisenä, Manner tietää.

Joulukuussa 2025 Roschier palkittiin vuoden asianajotoimistona Suomessa Lexology Index Awards 2025 -palkintogaalassa. Talon sisällä tunnustusta pidetään osoituksena asiakkaiden luottamuksesta ja henkilöstön sitoutumisesta.

– Olemme hyvin liiketoiminta- ja asiakaslähtöisiä. Haluamme olla asiakkaidemme luottokumppani, jonka puoleen käännytään silloin, kun tarve on suurin. Toimintatapamme perustuu siihen, että määrittelemme halutun lopputuloksen ja ratkaisemme, minkälaisilla mekanismeilla toteutamme sen. Tuloksiin pääseminen vaatii kuitenkin paljon meiltä kaikilta. Vastineeksi rohkaisemme ja kasvatamme ihmisiä olemaan uteliaita ja luovia. Jos tavoitteemme on olla parempia tänään kuin eilen, niin myös olemme, Manner kiteyttää.

Flythström tiedostaa, että kunnianhimoisessa ympäristössä on erityisen tärkeää, että jokainen tulee huomioiduksi. – Asiakkaiden tarpeet ohjaavat tekemistä ja ihmisten osaaminen ratkaisee lopputuloksen. Myös toimintaympäristö ja vaatimukset kehittyvät jatkuvasti. Onnistuminen tässä konstellaatiossa edellyttää olosuhteiden tietoista rakentamista: ympäristöä ja työkaluja, jotka tukevat yksilö- ja tiimitasolla työn tekemistä ja siinä kehittymistä. Kehitämme ohjelmia ja mentorointia ammatillisen osaamisen lisäksi myös fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Työntekijätutkimuksissa saamme yhä uudestaan korkeat pisteet johtamisesta, joten uskon, että olemme tehtävässämme myös onnistuneet.

Yhdeksi haasteeksi Sidklev nostaa kuitenkin sen, miten nuoria juristeja koulutetaan lähdekriittisiksi tekoälyn aikakaudella.

– Tekoäly on lisännyt valtavasti erilaisen tiedon saatavuutta: tietoa ei haeta enää kirjoista vaan promptaamalla, Sidklev tiedostaa. – Vielä toistaiseksi tekoäly ei ole vähentänyt työnmäärää, ehkä jopa päinvastoin. Toki haluamme olla eturintamassa oppimassa tekoälystä ja sen hyödyistä, mutta suunnannäyttäjän roolia emme havittele.

Sidklev itse on jatkanut toimitusjohtajuuden rinnalla kaupallisiin riidanratkaisuihin keskittyvää juridiikkaa, kuitenkin realiteetit tunnistaen. Suomessa hän käy vähintään joka toinen viikko.

– Ensimmäisen vuoden jälkeen uskallan jo sanoa, että prioriteettini on nyt yhtiössä, sen ihmisissä sekä nykyisissä ja potentiaalisissa asiakkaissamme.

***

Roschier haastaa seuraavaksi Castrén & Snellmanin Jarno Tanhuanpään ja Sakari Lukinmaan.