Kerää ihmisiä ja luota – myös itseesi

Haastatteluhetkellä Riikka Rannikolla on sapattivapaata jäljellä kaksi viikkoa. Runsas puoli vuotta aikaisemmin hän jätti Hannes Snellmanin toimitusjohtajan tehtävät seuraajalleen Anna-Maria Tammiselle.

– Tulin tänne traineeksi vuonna 1997. Kun sitten vuonna 2019 aloitin toimitusjohtajana talossa, jossa olin tehnyt koko työurani, luulin tuntevani ihmiset, yrityksen ja sen historian. Ensimmäinen yllätykseni oli, että konepellin alla on paljon enemmän. Seuraavaksi ymmärsin, että minun on osattava valita, mitkä ovat asioita, joissa reivataan vähän ja missä vähän enemmän, Rannikko toteaa.

– Seitsemän kuukauden kokemuksella tunnistan, että nyanssit ovat pinnan alla. Luotan myös edeltäjäni sanoihin, että tehtävä antaa enemmän kuin ottaa, riidanratkaisutiimistä toimitusjohtajaksi siirtynyt Tamminen jatkaa.

Hannes Snellmanilla toimitusjohtajan kausi kestää kolme vuotta. Kaksi kautta tehtävää hoitanut Rannikko sai aikanaan perehdytyksen edeltäjältään. Viesti oli selvä myös tällä kertaa: ”saat minulta kaiken tuen, mutta vaihdon jälkeen ei ole kahta kysymystä, kumpi on kippari”.

– Seuraajahakuni sujui viestinnällisesti ja aikataulullisesti hienosti. Arvostan, että sain itsekin esittää näkemyksiäni prosessin kulusta. Henkilökunnalle esimerkiksi kerrottiin nimityksestä jo puoli vuotta aikaisemmin ja ulospäin pian sen jälkeen, Rannikko kertoo.

Hyvä ennakointi tarkoitti myös sitä, että Tammisen oli mahdollista perehtyä edeltäjänsä työhön useita viikkoja. Sitä ennen hän oli seurannut Rannikon työtä hallituksesta käsin neljän vuoden ajan.

– Pitkä siirtymäaika oli itselleni tärkeä. Minulla oli isoja prosesseja meneillään, ja ehdin järjestellä niihin liittyviä asioita tiimini ja asiakkaiden kesken. Se auttoi myös henkistä siirtymistä ja valmistautumista siihen päivään, kun toinen ei ole enää siinä vieressä. Hommaa en edelleenkään tee yksin, sillä tukenani on taustafunktiot ja tiimit ammattijohtajineen, vuodesta 2011 lähtien talossa ollut Tamminen kiittelee.

Molemmat haastateltavat näkevät Hannes Snellmanin pitkän historian paitsi voimavarana myös haasteena: perittyjen rakenteiden rinnalla on pystyttävä uusiutumaan. Rannikon aikana esimerkiksi tekoälyn hyödyntäminen juridiikassa yleistyi ja Tamminen jatkaa nyt sen jalkauttamista.

– Vielä toistaiseksi tekoälystä annetaan odottaa enemmän kuin mitä sieltä tulee. Samalla on selvää, että se tulee muuttamaan erittäin paljon. Kisan tulevat voittamaan ne, jotka osaavat hyödyntää tekoälyä parhaiten. Meidän lisäarvomme tulee niistä tasoista, jonne tekoäly ei pääse: isojen, vaikeiden kokonaisuuksien ratkaiseminen yhdessä asiakkaidemme kanssa. Sen tiedostaen voi ihan hyvällä mielellä jättää manuaalisimmat rutiinitehtävät tekoälyn hoidettaviksi, Rannikko ja Tamminen toteavat.

Hannes Snellman onkin tunnettu juuri markkinoiden vaikeimmista toimeksiannoista, joiden parissa juristit haastavat itseään. Rannikon toimitusjohtajuuskaudella käynnistettiin useita johtamiseen liittyviä uudistuksia, kuten työaikapankki sekä toimeksiantojen jälkeinen palauterutiini osana johtamisen periaatteita. Yksi periaatteista on, että kukaan ei ole korvaamaton.

– Meidän tehtävänämme on näyttää ja toteuttaa ammattia sellaisena, että myös nuoret juristit haluavat tehdä tätä tulevaisuudessa. Se tarkoittaa realistisia odotuksia, oikeanlaisia työkaluja ja inhimillistä työkulttuuria, Rannikko tiivistää.

– Tuemme ihmisiä kasvamaan paitsi hyviksi juristeiksi, myös hyviksi neuvonantajiksi. Työn luonne vaatii kuitenkin paljon myös itsensä johtamiselta. Siihen, että kukaan ei polta itseään loppuun, tarvitaan selvät rajat ja rakenteet. Viime kädessä uskon esimerkillä johtamiseen. Olen paljon muutakin kuin osakas ja toimitusjohtaja, ja sitä pyrinkin tuomaan esille arjessa niin puheissa kuin teoissa, Tamminen sanoo.

Rannikko koki onnistuneensa tehtävässä osittain siksi, että hän uskalsi olla oma itsensä: ”se on klisee, mutta myös ainoa keino, jolla hommasta selviää hyvin.”

– Johtavassa asemassa olevalla on suuri vastuu pitää huolta itsestään ja tunnistaa oman jaksamisen lähteet: asiat ja ihmiset, joista saa energiaa. Ammatillisesti ympärillä on hyvä olla ihmisiä, joihin voi luottaa ja lisäksi niitä, jotka haastavat ja antavat näkemyksensä, miten asioita voi ja myös pitää hoitaa eri tavalla. Apu voi löytyä myös yllättävistä paikoista, kunhan uskoo ihmisten haluun auttaa, ikuiseksi optimistiksi itseään kutsuva Rannikko toteaa.

– Tunnistan myös toisen kliseen: happinaamari on laitettava itselle ensin. Minun täytyy itse tietää, milloin pitää sanoa ei ja lähteä mieluummin lenkille. Jos tulen huonolla energialla yhteenkään tilanteeseen, saan vain enemmän vahinkoa aikaiseksi. Allekirjoitan myös diversiteetin tärkeyden osaamisessa ja näkökulmissa. Jos minulla on paras osaaminen asiassa kuin asiassa, en tee työtäni hyvin, Tamminen sanoo.

Sapattivapaalta palattuaan Rannikko palaa sataprosenttisesti asiakastyöhön M&A-ryhmään. Erona entiseen on, että pitkästä aikaa hänellä ei ole yhtään hallinnollista roolia. – Vapautuvaa aikaa pyrin allokoimaan tiimini ja nuorempien kollegoiden auttamiseen, hän pohtii tulevaa.

Tamminen puolestaan palaa keskusteluun, jonka hän kävi taannoin Rannikon kanssa: onko toimitusjohtajan tehtävää edes järjellistä haluta?

– Tulin lopputulokseen, että halusin tätä aidosti. Pääosin siksi, että esikuvani istuu vieressäni. Tämä on myös iso etuoikeus. Riikan tavoin myös minulla on pohjaton usko talon osaamiseen ja ihmisiin. Tavoitteenani on, että kun itse jään aikanaan pois, homman oikeasti haluaa joku seuraava, Tamminen sanoo.

***

Riikka Rannikko ja Anna-Maria Tamminen haastavat juttusarjaan seuraavaksi Asianajotoimisto Roschierin Mikko Mannerin, Johan Sidklevin ja Johanna Flythströmin.