Juristi kan­sain­vä­li­sis­sä ke­hi­tys­teh­tä­vis­sä

Työskentelen ohjelmajohtajana kauppa- ja kehitysjärjestön yksikössä, joka keskittyy vähiten kehittyneiden maiden tuotannollisten kapasiteettien analysointiin ja vahvistamiseen sekä käytännön kehittämiseen. Kyseisillä mailla on yleensä kattavat luonnonvarat; kriittisiä mineraaleja, öljyvarantoja ja maataloustuotteita, mutta ei resursseja kehittää niitä. Siksi maat eivät kykene tuottamaan riittävästi työtä ja hyvinvointia. Heillä ei myöskään ole kapasiteetteja neuvotella omien etujensa mukaisia sopimuksia, joten pyrimme auttamaan heitä myös neuvotteluissa.

Jos maan lainsäädännössä on aukkoja, annamme teknistä tukea lainsäädännön kehittämisessä ja toimeenpanossa. Koulutamme hallituksia, ministeriöitä ja eri toimielimiä kuten esimerkiksi tuomioistuimia. Yliopistot, kansalaisjärjestöt ja yksityinen sektori ovat myös kohderyhmiämme. Teemme paljon vaikuttamistyötä ja tuomme esille tutkimustemme kautta selvinneitä hyviä, kehitysmaissa toimivia käytäntöjä. Osallistun kaikkiin edellä mainittuihin tehtäviin, ja teen sekä oikeudellista että poliittista tutkimusta, joiden pohjalta toimitamme julkaisuja.

Edistämme projekteissamme kestävää sosiaalista ja ympäristöllistä kehitystä talousoikeudellisissa ja -poliittisissa valinnoissa. Tasa-arvo- ja inkluusiokysymykset ovat tärkeitä: yritämme järjestää työmahdollisuuksia henkilöille, jotka jäävät helposti työelämän ulkopuolelle, kuten esimerkiksi nuoret ja kehitysvammaiset. Myös naiset ovat useasti aliedustettuja eri talouden sektoreilla ja erityisesti asiantuntemusta vaativissa tehtävissä.

Kansainvälisten kehitystehtävien erityispiirteisiin kuuluu, että syvälliset muutokset maiden lainsäädännössä ja toiminnassa tapahtuvat hitaasti. Välillä harpotaan eteenpäin, välillä otetaan takapakkia. Kansallisen tason prioriteetit saattavat muuttua kesken projektin ja meidän toivotaan edistävän jotakin toista kuin alkuperäistä asiaa. Järjestömme pitää toki vastata maan tarpeisiin ja toiveisiin, mutta palvella samalla projektin tutkimuksen kautta todennettuja alkuperäisiä tavoitteita. Paikallisilla kumppaneilla pitääkin olla poliittista tahtoa, jotta pitkän tähtäimen hankkeet etenevät.

Päätöksenteko sekä maa- että järjestötasolla on usein hyvin hierarkkista. On toki hyvä, että ehdotukset kulkevat monen tahon kautta, mutta tuolloin asiat myös ottavat aikansa. Yksityissektorin toimijat voivat sen sijaan valita itse projektiensa kohteet ja käynnistää projektit nopeasti. Sehän on ideaali, että kumppanimme olisivat itse aktiivisia toimijoita.

Työroolini vaatii korkeaa sopeutumiskykyä erilaisiin lainsäädännön kehittämistapoihin eri maissa. Esimerkiksi se, ketä konsultoidaan, voi olla hyvin valikoivaa. Niinpä pitää löytää kompromisseja siinä, kuinka asioita viedään eteenpäin ja edistetään avoimuutta. Työ erilaisessa kulttuurikontekstissa vaatii siis kärsivällisyyttä, joustavuutta ja korkeaa stressinsietokykyä. Pitää kyetä multitaskaamaan ja hyppäämään nopeasti asiasta toiseen. Lisäksi tulee osata työskennellä eri maista ja kulttuureista tulevien ihmisten kanssa sekä kollegoiden, mutta erityisesti maakumppaneiden kanssa. Monikielisyys on tärkeää: puhun itse työssäni englantia, ranskaa, portugalia ja espanjaa. Osaan myös saksaa, ruotsia ja jonkin verran venäjää.

Vahva, tekninen substanssiosaaminen on välttämätöntä. Kansainvälisen oikeuden lisäksi minun pitää ymmärtää myös talous-, tilasto- ja sosiaalitieteitä. Tulee myös olla valmius oppia uutta koko ajan.

Suomessa hyvin tehty työ puhuu puolestaan, mutta se ei riitä kansainvälisessä ympäristössä. Henkilön pitää uskaltaa edistää asiaansa ja sanoa mielipiteensä kokouksessa. Jos et puhu mitään, sinua ei huomata.

Vapaamuotoisessa kommunikoinnissa täytyy olla hienovarainen: entinen pomoni sanoi, että jos kerrot vitsin monikulttuurisessa työyhteisössä, yksi nauraa, toinen itkee, kolmas loukkaantuu ja neljäs ihmettelee, mitä tuo oikein horisee.

Kuulin koskettavan tarinan paikallisia yrityksiä Angolassa tukevan järjestön johtajalta. Hänen lapsuudessaan ja nuoruudessaan maassa käytiin sisällissotaa ja hän menetti isänsä. Mies aloitti työnteon nuorena myymällä juomia kadulla. Eräs juomien valmistaja pyysi häntä myymään myös omia juomiaan. Mies myi ne ja säästi rahat. Sitten hän osallistui meidän järjestämäämme yrittäjäkoulutukseen, jossa opetetaan yrittäjiä näkemään mahdollisuuksia ja kartoittamaan riskejä. Se avasi hänen ymmärryksensä siitä, mitä kaikkea hän pystyisi tekemään yrittäjänä. Tänä päivänä hän on kansallisen kumppanijärjestömme johtaja ja yksi maansa menestyneimmistä liikemiehistä.

Syntymävuosi: 1979
Perhe: mies ja kolme lasta
Tutkinnot ja arvonimet: politices magisterexamen (folkrätt) (PM), rättsnotarieexamen (RN), oikeustieteen maisteri (OTM)
Yliopisto ja valmistumisvuosi: PM - Åbo Akademi 2003, RN - Åbo Akademi 2014, OTM – Helsingin yliopisto 2020 (kaksi viimeistä työnteon ohessa)
Lempioikeudenala: Kansainvälinen oikeus (kauppa, investoinnit, kestävä kehitys)
Jos ei olisi juristi, olisi: Yhteiskuntatieteilijä, kuvataiteilija tai opettaja
Motto: "The arc of the moral universe is long, but it bends toward justice." Dr. Martin Luther King, jr. (original: Theodore Parker)

Suosittelen
Kirja: Olivier Norek: Les guerriers de l'hiver (suomeksi: Talven soturit, kertoo Suomen talvisodasta), Väinö Linna: Tuntematon sotilas, Satu Rämö: Hildur, Leo Tolstoi: Anna Karenina, Elina Hirvosen kirjat.
Elokuva: Schindlerin lista
Tv-sarja: Lupin, Friends
Podcast: Trevor Noah’n podcastit ovat viihdyttäviä ja oivaltavia.
Laulu: Finlandia-hymni
Laji: Tanssi – erityisesti salsa ja muut lattarit
Kuvataiteen teos: Albert Edelfelt: Leikkiviä poikia rannalla

***

Opintojen aikana tehdyt harjoittelut ovat tärkeä osa uralle pääsyä. Kun tein ensimmäistä oikeustieteen maisterintutkintoani Turussa, työskentelin ensin harjoittelijana ja sitten kesäavustajana ulkoministeriön ihmisoikeusyksikössä. Seuraavaksi pääsin CIMOn kautta harjoittelijavaihtoon Itävallan sosiaaliministeriöön.

Valmistuttuani 2003 sain silloisen Finpron Brysselin toimistosta töitä ja tein siellä jonkin aikaa markkina- ja lakianalyysiä. Kun UM:n kauppapoliittinen osasto Helsingissä etsi kaupallista sihteeriä, hain ja pääsin sinne. Työskentelin markkinoillepääsy- ja kaupanestetehtävissä sekä UM:n uudessa tuontipolitiikan deskissä, jonka päämääränä oli erityisesti kehitysmaiden tuonnin helpottaminen. Se oli opettavaista aikaa: pääsin esimerkiksi mukaan kansainvälisen kauppajärjestön WTOn neuvotteluihin. Myös työyhteisö oli erinomainen.

YK-urani pääsi kunnolla vauhtiin vuonna 2008. Sain Suomen rahoittaman Associate Expert
-ohjelman kautta työpaikan kansainvälisen työjärjestön ILO:n toimistosta Sambian pääkaupungissa Lusakassa. Tittelini oli ohjelmapäällikkö, mutta tuurasin usein myös toimiston johtajaa. Työkenttänä oli Sambia, Malawi ja Mosambik ja päätehtäväni oli edistää kansainvälisiä työelämän normeja. Vuonna 2013 sain paikan ILOn pääkonttorista ja muutimme perheeni kanssa Geneveen. Tehtäviini kuuluivat työelämän normien kehittämistä koskevat neuvottelut, tutkimus, strateginen suunnittelu ja työ ILO:n hallinnollisessa tuomioistuimessa. Sieltä siirryin vuonna 2019 nykyiseen tehtävääni YK:n kauppa- ja kehitysjärjestöön.