Il­mas­to­po­li­tii­kan pyöreä pöytä keskustelee oi­keu­den­mu­kai­suu­des­ta il­mas­to­po­li­tii­kan valmistelussa

Ilmastonmuutos on perustavanlaatuinen uhka yhteiskunnan, ihmisten ja elinympäristön kannalta, ja sen torjunta edellyttää kansalaisten, yritysten ja muiden toimijoiden laajaa osallistumista ja keskustelua. Keskeisiä ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksia ovat mm. perus- ja ihmisoikeudet, tulevien sukupolvien oikeuksien toteutuminen ja reilu siirtymä, jolla pyritään siihen, ettei vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymisestä koituisi kohtuutonta rasitetta esimerkiksi yksilöille, työntekijöille, väestöryhmille, elinkeinoelämälle tai toimialoille.

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä keskustelee kokouksessaan mm. siitä, miten eri toimijoiden osallistamista ja menettelyjä pitäisi ilmastotoimien ja -suunnitelmien valmistelussa kehittää ja mitkä kohderyhmät tulisi erityisesti huomioida ja tunnistaa valmistelun aikana.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa todetaan, että päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana. Uusi ilmastolaki (423/2022) tuli voimaan heinäkuussa 2022. Lain tavoitteena on varmistaa, että Suomi on hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Laki pyrkii myös edistämään ilmastotoimien oikeudenmukaisuutta: sillä vahvistetaan eri tahojen osallistumista ilmastopolitiikan suunnitelmien valmisteluun ja saamelaisten oikeuksien huomioon ottamista ilmastopolitiikassa.

Ilmastolain mukaisesti hallitus laatii kerran vaalikaudessa keskipitkän ilmastopolitiikan suunnitelman sekä vähintään joka toinen vaalikausi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman. Laissa säädetään myös pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman laatimisesta kerran kymmenessä vuodessa. Lisäksi ilmasto- ja energiastrategia laaditaan kerran vaalikaudessa. Ilmastosuunnitelmien valmisteluissa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota erilaisiin osallistamismenettelyihin perinteisten lausuntomenettelyiden lisäksi. Mm. keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelun yhteydessä järjestettiin laaja kansalaiskysely sekä toteutettiin ensimmäisen kerran ilmastotoimien reiluutta käsitellyt kansalaisraati.

Oikeudenmukainen siirtymä tulee jatkossakin entisestään korostumaan ilmastopolitiikan valmistelussa ja päätöksenteossa. Kun uusia ilmastotoimia valmistellaan, on entistä tärkeämpää kiinnittää huomioita niin oikeudenmukaisuus- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arviointiin, laajaan osallistamiseen kuin haittojen hyvittämiseenkin.

Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.

Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä ja #hiilineutraali2035.

Lähde ja lisätietoja: valtioneuvoston tiedote.