Go big or go home

Asianajotoimisto Roschierin osakas, hallituksen jäsen ja työoikeustiimin vetäjä Anu Waaralinnan ydinosaamisalueita ovat muun muassa yritysten uudelleenjärjestelyt, sisäiset selvitykset, työ- ja johtajasopimusasiat sekä hallitustason neuvonanto. Hän itse tiivistää toimeksiantonsa ”asioihin, joita ei aina voida käsitellä suoraan operatiivisen johdon kanssa”.

– Tyypillinen asiakkaani on hallituksen tai sen jonkin valiokunnan puheenjohtaja. Uskallan sanoa, että minulle on kertynyt tavanomaista laajempi näkemys siitä, miten suomalaisten yhtiöiden ja muiden toimijoiden hallitukset toimivat. Sen myötä minulle on syntynyt kyky arvioida myös sitä, kuinka paljon ja minkälaista ulkopuolista asiantuntemusta hallitukset tarvitsevat, Waaralinna toteaa.

Toimeksiantotyönsä ohessa Waaralinna istuu Roschierin hallituksessa nyt kolmatta kautta ja seitsemättä vuotta.

– Roschierin suurin voimavara ja arvo on ihmisissä. Se, että osakkaat ovat valinneet minut hallitukseen, on tietysti äärettömän suuri kunnia. Meillä on hallituksessa vastuu ajaa toimistomme etuja. Itse koen, että yksi hienoimmista saavutuksistamme oman hallitusjaksoni aikana on ollut, kuinka hyvin onnistuimme myös covidin aikana tukemaan henkilöstöämme, jotta pystyimme toimistona luomaan lisäarvoa päämiehillemme.

Asianajajana Waaralinna ei lähtökohtaisesti voi juurikaan ottaa hallituspaikkoja vastaan. Kun kyselyitä on tullut eteen, hän on joutunut niistä pääosin esteellisyyssyistä kieltäytymään. Waaralinna innostuikin välittömästi, kun Oy HIFK-Hockey Ab:n edustaja lähestyi häntä kesällä. Sittemmin asianmukaisten selvitysten jälkeen varmistui, että hän voisi ottaa tehtävän vastaan.

– Hallitukseen kaivattiin juridista profiilia muun asiantuntemuksen rinnalle. Läpäisin haastatteluvaiheessa myös kysymyksen, olisiko Kärpät minulle pohjoisesta kotoisin olevana ongelma. Totesin, ettei olisi eikä olisi Ilveskään, vaikka isäni sitä kannattaakin, Waaralinna naurahtaa. – Jääkiekko on ollut elämässäni aina vahvasti mukana lapsesta saakka. Lähdin tähän mukaan ennen kaikkea rakkaudesta lajiin, mutta samalla tiedostaen, että hallituspaikan vastaanottaminen ei voi häiritä päivätyötäni. Yleisesti voisi sanoa, että hallitustyöhön käytettävä aika korreloi sen kanssa, kuinka hyvin kokoukset on valmisteltu. Mitä ammattimaisempi hallitus, sitä suurempi on toisaalta myös puheenjohtajan rooli ja hänen taitonsa fasilitoida.

Waaralinnan mukaan hyvä hallitus huomioi diversiteetin eri näkökulmista ja koostuu eri alojen asiantuntijoista. Sen sijaan juristin tutkinto sellaisenaan ei anna automaattisesti erityisiä edellytyksiä toimia hallituksen jäsenenä.

– Hallitustyö on vastuullista työtä ja sen tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää näkemykseni mukaan tiettyä senioriteettiä. Se, että minulla on juristin koulutus vuodelta 1997, on hieno asia, mutta auttaako se vuonna 2025, on sitten eri asia. Enemmän uskonkin siihen, että kokemus syntyy tekemällä. Toki lähestyttäessä juristia hallituspaikan täyttämisestä, olettamus oikeudellisten kysymysten ymmärtämisestä painaa vaakakupissa. Se ei valintaprosessissa varmasti tule myöskään hakijalle tai valitulle henkilölle yllätyksenä.

Oman osaamisensa päällä istuminen tarkoittaa Waaralinnalle rohkeutta tuoda esille mielipiteensä, mutta tarvittaessa myös tietämättömyytensä: sellaisesta hallituksen jäsenestä ei ole todellista hyötyä, jolla on tietoa, mutta joka ei jaa sitä muiden kanssa. – Kollegani sanoi minulle aikoinaan, että jos näet jonkin olevan rikki, tule sanomaan, koska se on todennäköisesti rikki ja sitten se korjataan. Se asenne on jäänyt minulle mieleen. Myös tyhmiä kysymyksiä täytyy uskaltaa esittää ja tarvittaessa haastaa olemassa olevia rakenteita.

– En väitä, että olisin oman erityisosaamiseni ulkopuolella samalla lailla jonkin muun alan asiantuntija. Vaikka olen kuinka seurannut esimerkiksi jääkiekkoa, on minulla paljon opeteltavaa toiminnan erityispiirteistä. On aivan eri asia seurata lajia penkiltä kuin päättää sen asioista, Waaralinna myöntää.

– Omaan erinomaisuuteen ei saa kapseloitua vaan hereillä täytyy olla koko ajan. Jos hallituksella ei ole näkyvyyttä tai se kokee, ettei se saa riittävästi raportointia operatiiviselta johdolta, tällaisista seikoista täytyy siinä tapauksessa ottaa aktiivisesti selvää.

Waaralinna korostaa, että HIFK:n hallitustyön osalta hän on vielä alussa: takana on haastattelun hetkellä yksi hallituksen kokous. Waaralinna on valmistautunut myös siihen, että suuria tunteita herättävän lajin faneilta voi tulla joskus tiukkaakin palautetta. Laji liikuttaa, ja juuri se Waaralinnaa myös lajissa viehättää.

– Otan asiat asioina, en henkilökohtaisesti. Sanon usein, että asianajajana tärkein ja ainoa roolini on saada päämies näyttämään hyvältä. Tämä pätee myös sisäiseen organisaatioon hallituksen jäsenen roolissa. Itse lähden siitä, että jos suostun tekemään jotain, sitoudun siihen täysillä: ”go big or go home”. En lähde mihinkään mukaan peesaamaan, vaan tekemään työni niin hyvin kuin pystyn, ja niin kauan kuin osaamistani tarvitaan. Nyt on uusimman hallituspaikan kohdalla aika käydä ennen kaikkea aktiivisia keskusteluja muiden hallitusten jäsenten kanssa ja perehtyä toimintaympäristöön. Itsekriittisyyttä tarvitaan ja sitä pitää myös terveellä tavalla ruokkia.

Roschierin ja HIFK:n lisäksi Waaralinna istuu myös asuintalonsa kiinteistöosakeyhtiön hallituksessa.

– Olen iloinen näistä positioista. Kyse on ennen kaikkea myös oman osaamisen ylläpitämisestä. Kun aktiivinen päivätyö jossain vaiheessa väistyy, toivon, että pystyn silloin antamaan lisäarvoa ja jakamaan osaamistani eteenpäin hallitusammattilaisen roolissa.

***

Anu Waaralinna haastaa Juristi hallituksessa -juttusarjaan seuraavaksi hallitusammattilaisena toimivan Kirsi Komin.