Elämäntyöpalkinto – ”Kaikkea mahdollista ei tarvitse eikä kannata tehdä”
JURISTIKIRJE ONNITTELEE | Pitkän uran Wärtsilän palveluksessa tehnyt Kari Hietanen tietää, että juristina ja johtajana pärjääminen vaatii tarkkaa priorisointia ja oikean suunnan seuraamista. Isot muutokset ovat hitaita, mutta pieneltä tuntuvilla asioilla on joskus suuri vaikutus.
Yritysjuristi 2025 -tapahtumassa Elämäntyöpalkinnon sai Wärtsilällä mittavan uran tehnyt ja tänä keväänä eläkkeelle siirtyvä Kari Hietanen.
Hän on toiminut Wärtsilän yhteiskuntasuhde- ja kestävän kehityksen johtajana, lakiasiainjohtajana sekä johtokunnan jäsenenä lähes koko 2000-luvun. Erilaisia asiantuntija- ja johtajarooleja on takana peräti 37 vuotta. Juuri siksi palkinnon perusteluissa mainittiinkin laaja-alainen osaaminen.
”Juridiikan ohella minulla on ollut useita globaaleja vastuualueita. Tärkeimpiä niistä ovat olleet yhteiskuntasuhteet, kestävä kehitys sekä työturvallisuuden edistäminen ympäri maailmaa”, Hietanen sanoo.
”Työturvallisuudessa olemme ottaneet valtavan loikan. Siitä on tullut meille osa kulttuuria, eikä vain jokin tekninen vaatimus.”
Kaikki ei ole tärkeää
Globaaleiden ja paljon matkustamista vaatineiden vastuiden lisäksi Hietanen on vastannut Wärtsilällä pitkään myös patenttitiimistä ja henkilöstöasioista.
Miten olet saanut aikasi riittämään kaikkeen tuohon?
Hänen mukaansa keskeinen osa työnkuvaa on sen arvioiminen, mikä on tärkeää ja mikä on kiireellistä. Lisäksi johtajalla on täysi luotto kollegoihin.
”Olen melko tiukka priorisoija enkä yritä tehdä kaikkea itse. Organisaatiossa on paljon ihmisiä, jotka osaavat oman alueensa minua paremmin, joten luotan tiimeihin ja annan heille tilaa toimia. On tärkeää muistaa, että kaikkea mahdollista ei tarvitse eikä kannata tehdä. Arjessa olennaista on keskittyä kulloinkin yrityksen kannalta tärkeimpiin asioihin.”
Sattuma ja halu
Hietaselle juridiikka ei ollut mikään varsinainen kutsumusammatti. Hän pohti vakavasti myös kauppa- ja insinööritieteitä.
”Oikeustiede kiinnosti, koska oikeustieteelliseen oli vaikea päästä sisään ja sieltä valmistuminen avaisi monia ovia. Eli saattoi lykätä päätöstä siitä, mitä haluaa tehdä isona”, Hietanen naurahtaa.
Ura Wärtsilässä sai alkunsa hänen omien sanojensa mukaan ”sattuman ja halun yhteissummana”. Kansainvälinen teollisuusyritys kiehtoi jo opiskeluaikana, ja se tarjosi mielenkiintoisia tehtäviä. Lopputyönsä hän teki Wärtsilälle lähes suoraviivaisesti: ottamalla itse yhteyttä.
”Otin heihin yhteyttä ja heitä kiinnosti aiheeni, kilpailuoikeus ja yrityskaupat. EU:n yrityskauppapolitiikka ei ollut vielä valmis, mutta yrityskauppasääntelyä oltiin tuomassa kilpailuoikeuteen. Se oli ajankohtainen aihe.”
Yhteydenotto poiki ensin harjoittelupaikan, ja sille tielle hän jäi. Pitkä ura samassa konsernissa ei hänen mukaansa ole merkinnyt paikalleen jämähtämistä – päinvastoin.
”Olen jäänyt taloon siksi, että muutokset ovat tapahtuneet konsernin sisällä. Uusia tehtäviä on tullut jatkuvasti, ja samalla koko yritys on muuttunut. Väitän, että minun tapauksessani työpaikan vaihtaminen olisi muuttanut tehtäviäni vähemmän kuin se, mitä Wärtsilän sisällä on vuosien varrella tapahtunut.”
Maailma opettaa
Merkittävä vaihe Hietasen uralla oli seitsemän vuotta kestänyt työskentely ulkomailla 1990-luvulla, Ranskassa ja Sveitsissä. Kokemus avasi uudenlaisia näkökulmia niin työhön kuin kansainväliseen liiketoimintaan.
”Koko ajan olen pystynyt oppimaan uusia asioita, ja se minua kiinnostaa. Wärtsilän toiminta on äärimmäisen kansainvälistä. Tuotteita on toimitettu yli 180 maahan, ja liikevaihdosta vain pari prosenttia tulee Suomesta.”
Ulkomaanvuosista jäi käteen ennen kaikkea syvempi käsitys eri kulttuureista ja toimintatavoista. Se on ollut arvokasta valuuttaa erityisesti neuvottelutyössä.
”Ulkomailla asumalla pääsee sisään sen maan ajattelutapaan, toimintamalleihin ja kulttuuriin, ja se tuo syvyyttä ja ymmärrystä. Usein se synnyttää arkipäiväisiä neronleimauksia siitä, miten asiat saa hoidettua juuri kyseisessä maassa.”
Hietanen huomasi nopeasti, että neuvottelukulttuuri vaihtelee suuresti maittain. Suomessa tavanomainen asiakeskeisyys ja kiertelemättömyys ei kaikkialla toimi.
”Maailmalla neuvottelut ovat usein vähemmän suoraviivaisia kuin Suomessa. Pitää miettiä, missä kohdassa voi mennä asiaan ja millaiset pelimerkit sinulla on. On enemmän kuvioita ja kirjoittamattomia sääntöjä, jotka selkenevät ajan myötä. Niiden ymmärtäminen vaikuttaa olennaisesti siihen, millainen kuva sinusta syntyy ja millaiseen lopputulokseen päästään.”
Uran varrella kertynyt kokemus näkyy myös siinä, millaisia neuvoja Hietanen antaa nuoremmille juristeille. Kehittymismahdollisuudet ovat hänen mielestään ratkaisevia. Hänen omalla kohdallaan urapolku on kulkenut pitkälti tarjoutuneiden tilaisuuksien kautta.
”Olen ollut avoimesti kiinnostunut eri tehtävistä, mutta kyllä niitä on enemmän tarjottu minulle. On tultu sanomaan, että nyt tarvittaisiin oikeaa miestä tähän.”
Ihmisiä neuvottelupöydän ääressä
Suomen tunnettuus maailmalla on Hietasen mukaan vuosikymmenten aikana parantunut, mutta neuvottelupöydissä lähtötilanne on yhä usein sama: taustat täytyy avata.
”Neuvotteluissa on luotava konteksti sille, mikä on maan ja yrityksen rooli. Työ maakuvan puolesta ei ole loppumassa, sillä eivät kaikki Suomea tunne.”
Hän muistuttaa, että ilmiö toimii myös toiseen suuntaan. Kun suomalainen lähtee ensimmäistä kertaa vaikkapa Filippiineille, edessä on yhtä lailla uuden oppimista.
”Asuminen kohdemaassa helpottaa, mutta tärkein peruslähtökohta on, että on herkkä, avoin ja halukas ottamaan viestejä vastaan ja ymmärtämään, mitä eri asiat eri kulttuureissa tarkoittava. Kaikki se tapahtuu kokemuksen, dialogin ja havainnoinnin kautta.”
Vaikka kulttuurierot voivat olla suuria, neuvottelutilanteessa on myös paljon universaalia.
”Ihmiset ovat toisaalta aina ihmisiä ja paljon toistensa kaltaisia. Yhtäläisyyksiäkin on paljon – halutaan asioita.”
Vuosien varrella hän on toiminut mentorina ja valmentajana lukuisille nuoremmille juristeille. Coaching on hänen mukaansa olennainen osa Wärtsilän toimintatapaa.
”Kaikki neuvottelussa lähtee siitä, että kotityöt on tehty. On tiedettävä, mitä halutaan ja mitä ei voida hyväksyä. Silloin ei mene aikaa hukkaan, vaan voi peilata vastapuolen tilannetta, löytää yhteisiä intressejä ja tapoja päästä sopimukseen.”
Yhtä tärkeää on tuntea pöydän toisella puolella istuvat ihmiset.
”On hyvä ymmärtää, keitä he ovat, mikä on heidän taustansa ja mikä heitä kiinnostaa. Se tuo varmuutta etukäteen. Se voi tarkoittaa vaikkapa googlaamista tai kollegoilta kysymistä.”
Työturvallisuus muuttaa kaiken
Hietanen toimi yli 15 vuoden ajan konsernin ylimpänä työturvallisuudesta vastaavana henkilönä. Se oli tehtävä, joka johti yhteen hänen uransa merkittävimmistä muutoksista.
”Lähdimme zero injuries -tavoitteeseen jo vuosia sitten. Perinteisesti työturvallisuus on ollut säädösten noudattamista, mutta me halusimme kehittää ajattelutavan, jossa tapaturmia ei tulisi lainkaan ja jokainen voisi mennä terveenä kotiin.”
Tavoite edellytti syvää kulttuurin muutosta yritysjohdon täydellä tuella.
”Se vaatii, että riskejä mietitään etukäteen eikä vaarallisia asioita tehdä. Jokainen vastaa itsensä lisäksi myös toisista, ja jos työssä on loukkaantumisriski, jokaisella on oikeus keskeyttää työ.”
Muutos ei ollut helppo, etenkin kun yhtiö toimii ympäri maailmaa ja hyvin erilaisissa työkulttuureissa.
”Tietoisuus ei ollut kaikkialla sama, ja aluksi tulikin hieman kulttuurien yhteentörmäyksiä. Vähitellen tulokset kuitenkin puhuivat puolestaan, koska työtapaturmat ovat vähentyneet dramaattisesti. Lisäksi työturvallisuus korreloi työn laadun kanssa, joten kaikki asiat paranevat.”
Omaa johtamistyyliään Hietanen kuvailee yhdistelmäksi kärsimättömyyttä ja pitkäjänteisyyttä.
”On tärkeää nähdä myös pienet askeleet ja varmistaa, että suunta on oikea. Muutokset ovat joskus hitaita eikä työ koskaan lopu.”
Yhdestä asiasta hän on erityisen ylpeä.
”Työkulttuurin muutos juuri turvallisuusasioissa on ollut valtava. Olen ylpeä siitä, että työturvallisuus on nykyisin koko yhtiön tärkein prioriteetti.”
***
Kolme vinkkiä aloitteleville juristeille
– Vaadi työnantajaltasi mahdollisuuksia kehittyä ja oppia uutta, ja muista, että vastuu kehittymisestä on myös sinulla. Jos mahdollisuuksia ei ole tarjolla, mieti, voisitko löytää niitä toisesta työpaikasta.
– Osallistu mahdollisuuksiesi mukaan erilaisiin mentorointi- ja valmennusohjelmiin. Sellaisista on aina hyötyä sinulle, ja tulevaisuudessa voit jakaa oppimiasi tärkeitä asioita toisille.
– Juridinen kompetenssi on vasta alkua. Mieti huolellisesti, mitä muuta osaamista tarvitset työssäsi. Jos olet esimerkiksi yritysjuristi, sinun on hallittava neuvottelutaitoja ja liiketoiminnan logiikka.
Kirjoittaja Juha Riihimäki
Juristikirje
Juristikirje tarjoaa pari kertaa kuussa asiantuntijahaastatteluja sekä juttuja juridiikan ilmiöistä ja ihmisistä. Juristikirje tuntee suomalaisen juristin!
Aiheeseen liittyvää
Ympäristönsuojelu ja teolliset innovaatiot – ikuisessa ristiriidassako?
Selkeät vastuut ja hyvä tehtävien hallinta on olennainen osa vaatimustenmukaisuutta
