Eduskunta kävi lähetekeskustelun hallituksen esityksestä Suomen liittymisestä Natoon
Eduskunta kävi täysistunnossa 13.12.2022 lähetekeskustelun hallituksen esityksestä Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon. Esittelypuheenvuoron piti ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). Hän totesi puheenvuoronsa alussa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaarantanut koko Euroopan vakauden ja murentanut Euroopan turvallisuusjärjestystä.
"Muuttuneessa tilanteessa jouduimme keväällä Suomessa tarkastelemaan uudelleen omaa turvallisuuspoliittista perusratkaisuamme, joka perustui uskottavaan kansalliseen puolustukseen, kansainväliseen järjestelmään, sotilaalliseen liittoumattomuuteen, kattavaan puolustusyhteistyöhön sekä ajatukseen, että turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuessa Suomen Nato-jäsenyyttä arvioidaan uudelleen, eli niin sanottuun Nato-optioon. Jos emme olisi reagoineet keväällä muutokseen turvallisuusympäristössämme, myös tämä olisi vaikuttanut asemaamme", ulkoministeri Pekka Haavisto totesi.
Hallituksen arvion mukaan eduskunnan on mahdollista käsitellä hallituksen esitystä ennen kuin kaikki Naton jäsenvaltiot ovat hyväksyneet Suomen liittymisen. Vastaavalla tavalla ovat toimineet aiemmin myös Tšekki, Montenegro ja Pohjois-Makedonia. Haaviston mukaan hallitus oli pitänyt tärkeänä, että eduskunta saa tarvittavan ajan käsitellä Suomen liittymistä Natoon.
"Naton jäsenenä Suomi sitoutuu Pohjois-Atlantin sopimukseen sekä osallistuu täysimääräisesti Naton toimintaan. Suomi sitoutuu 5 artiklan mukaiseen yhteiseen puolustukseen ja varautuu sotilaallisesti artiklan velvoitteen täyttämiseen. Tähän sisältyy mahdollinen aseellisen voiman käyttö. Suomen puolustus yhteensovitetaan osaksi Naton yhteistä puolustusta. Jäsenenä Suomi osallistuu Naton turvallisuuspoliittiseen keskusteluun ja sitoutuu liittokuntaan poliittisesti", ministeri Haavisto sanoi.
Ministeri Haavisto painotti kuitenkin, ettei Suomen ulkopolitiikan pitkässä linjassa kuitenkaan kaikki muutu. EU säilyy Suomen ulkopolitiikan tärkeimpänä viitekehyksenä ja Suomi edistää jatkossakin ihmisoikeusperusteista ulkopolitiikkaa ja korostaa kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän tärkeyttä.
Useissa puheenvuoroissa painotettiin oman puolustuksen tärkeyttä ja pohdittiin Suomen asemaa Naton jäsenenä. Keskustelussa nousi myös esiin suhtautuminen ydinaseisiin ja mahdollisiin Naton tukikohtiin Suomen maaperällä. Keskustelussa käytettiin 99 puheenvuoroa.
Lähetekeskustelun päätteeksi asia lähetettiin ulkoasiainvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunta, puolustusvaliokunta, tiedusteluvalvontavaliokunta ja valtiovarainvaliokunta antavat lausunnon. Valiokuntakäsittelyn jälkeen asia palaa täysistuntoon.
Lähde: eduskunnan tiedote.
Juridiikan ajankohtaiset
Juridiikan ajankohtaiset on sisältöpalvelu juridiikan asiantuntijoille. Palvelu kokoaa yhteen kiinnostavimmat aiheet ja ilmiöt eri oikeudenaloilta: julkaisemme uutisia, artikkeleita, oikeustapauskommentteja, säädös- ja tapauskoosteita sekä Juridiikkaa lyhyesti -kirjoituksia ja -videosisältöjä. Tilaamalla palvelun uutiskirjeen saat uusimmat sisällöt sähköpostiisi joka arkipäivä.
Aiheeseen liittyvää
Suomi saa 50 miljoonaa euroa lisärahoitusta itärajan valvonnan vahvistamiseen
Suomen aikuisväestö PIAAC-tutkimuksen kärkimaa