Arviointi: Suomella kirittävää Agenda2030:n tavoitteiden saavuttamiseksi

Agenda2030:n kansallisen toimeenpanon arviointi rajattiin valtionhallinnon toimiin sekä ohjausjärjestelmään. Vuosina 2019–2022 Agenda2030:n toimeenpano valtionhallinnossa on ollut aktiivista strategisella tasolla. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma on yhdensuuntainen Agenda2030:n kanssa. Myös tarkastelluissa verrokkimaissa (Ruotsi, Alankomaat ja Saksa) Agenda2030:n toimeenpano on sidottu hallitusohjelmaan, mutta näissä maissa lisäksi alueelliset ja paikalliset toimijat on otettu olennaisesti huomioon.

Suomalaisen ohjausjärjestelmän vahvuutena on laaja-alainen sitoutuminen kestävän kehityksen edistämiseen. Ohjausjärjestelmä tukee kuitenkin puutteellisesti poikkihallinnollista ohjausta ja sitä, että ekologinen, sosiaalinen sekä taloudellinen kestävyys otettaisiin samanaikaisesti huomioon. Suomessa on tarve nykyistä paremmin varmistaa eri strategioiden ja ohjausasiakirjojen vaikutukset kestävän kehityksen kriittisten tavoitteiden saavuttamisen edellytyksiin. Agenda2030 näyttäytyy taloudellisessa ohjauksessa ja tulosohjauksessa vähäisessä määrin. Suoraan Agenda2030:n tavoitteisiin linkittyviä säädöshankkeita on tarkastelujaksolla niukasti lukuun ottamatta esimerkiksi ilmastolakia.

Agenda2030:n toimeenpanossa tulee ottaa seuraava askel strategioista kohti nykyistä konkreettisempia toimenpiteitä. Olennaista on, että ekologinen, sosiaalinen sekä taloudellinen kestävyys integroidaan entistä systemaattisemmin ohjausjärjestelmään ja budjetti- ja säädösprosesseihin. Esimerkiksi poikkihallinnollisten teemojen budjettiohjausta ja ilmiölähtöisen budjetoinnin käytäntöjä on kehitettävä edelleen. Tulosohjauksessa tulisi lisätä kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyviä kannusteita tai sanktioita.

Nykyisin Agenda2030:n tutkimus- ja seurantatietoa ei hyödynnetä riittävästi päätöksenteon tukena. On tärkeää vahvistaa kestävän kehityksen seurantaa. SDG-mittarien rinnalle on tarpeen laatia mittarit Kestävän kehityksen toimikunnan strategian kuuden muutosalueen seuraamiseksi. Arviointi suosittelee, että tiedepaneelien roolia kestävyystiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä vahvistetaan.

Agenda2030:n toimeenpano on kytketty kestävän kehityksen kansalliseen toimeenpanoon, jonka toimijoiden välistä työnjakoa tulee selkeyttää. Kestävän kehityksen toimikunnan roolia ”muutosareenana”, jossa käydään yhteiskunnallista keskustelua Suomen kestävän kehityksen painotuksista ja yhteisestä suunnasta, tulee entisestään vahvistaa. Arviointi suosittelee, että toimikunnan puheenjohtajisto olisi nykyistä laajapohjaisempi ottaen huomioon myös elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajat. Kestävän kehityksen toimikunnan strategian tulisi toimia kansallisena narratiivina strategisen ohjauksen selkeyttämiseksi.

Arviointi on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2022 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde ja lisätietoja: valtioneuvoston tiedote.