Alma Insights ESG-opas
ESG – ympäristö-, sosiaalinen ja hallinnollinen vastuu – on muuttunut muutamassa vuodessa sääntelyn reunailmiöstä keskeiseksi osaksi liiketoiminnan arkea. Mikä aiemmin oli vapaaehtoista viestintää ja imagotyötä, on nyt konkreettisia velvoitteita, joilla on suora vaikutus yrityksen kilpailukykyyn, rahoitukseen ja kumppaniverkostoihin.
ESG-opas kertoo, mistä on kyse, miksi huolellinen toiminta kannattaa ja miten yritysvastuun eri aihealueet käytännössä näkyvät liiketoiminnassa.
Sisällysluettelo
Miksi ESG on tärkeää ymmärtää?
ESG on muuttunut nopeasti koko liiketoimintaympäristöä muokkaavaksi voimaksi. Sen ymmärtäminen on tärkeää useasta syystä:
- Regulaatio tiukkenee ja laajenee. EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) sekä muut direktiivit laajentavat vastuullisuusvelvoitteet koskemaan entistä suurempaa joukkoa yrityksiä myös niitä, jotka eivät itse raportoi, mutta ovat isompien yritysten toimitusketjussa.
- Sidosryhmät edellyttävät läpinäkyvyyttä. Asiakkaat, rahoittajat ja yhteistyökumppanit kysyvät yhä useammin ESG-tietoja ennen päätöksentekoa. Ilman kattavaa vastuullisuusdataa yritys voi menettää liiketoimintamahdollisuuksia tai jäädä rahoituksen ulkopuolelle.
- Riskit realisoituvat. Ilmastoriskit, maineriskit ja kumppaneihin liittyvät compliance-riskit voivat aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Niiden tunnistaminen ajoissa on osa tehokasta riskienhallintaa.
- Vastuullisuus on kilpailuetu. Kestävät toimintatavat eivät ole vain kustannuserä – ne tuottavat säästöjä, vahvistavat brändiä ja avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vastuullinen yritys on houkuttelevampi kumppani, työnantaja ja sijoituskohde.
ESG ei ole enää valinnainen lisä vaan välttämättömyys, joka vaikuttaa jokaisen yrityksen toimintaan tavalla tai toisella.
Mitä on yritysvastuu?
Yritysvastuu on liiketoiminnan vaikutusten huomioimista sekä ihmisten, ympäristön että yhteiskunnan kannalta (ESG: environmental, social, governance). Huolellisesti toimiva yritys vähentää toiminnastaan aiheutuvia haittoja, hallitsee riskejään ja on kiinnostavampi kumppani. Yritysvastuun toteuttaminen onkin ennen kaikkea arkipäiväisiä toimia, joilla vahvistetaan liiketoiminnan jatkuvuutta pitkälle tulevaisuuteen ja huomioidaan toiminnan vaikutuksia.
Vastuullinen toiminta on liiketoiminnan jatkuvuuden perusta. Se auttaa yritystä hallitsemaan riskejä, rakentamaan mainetta ja varmistamaan yhteiskunnallisen hyväksynnän. Kuluttajat, työnhakijat, sijoittajat ja yhteistyökumppanit arvioivat yhä tarkemmin yritysten vastuullisuutta, ja kiristyvä lainsäädäntö velvoittaa yrityksiä toimimaan vastuullisemmin.
PK-yritykset vastaavat yhdessä yli puolesta työpaikoista, taloudellisesta lisäarvosta ja kasvihuonekaasupäästöistä, joten niiden panos on välttämätön kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka lakisääteiset raportointivelvoitteet koskevat ensisijaisesti suuria yrityksiä, suuryritysasiakkaat, sijoittajat ja kuluttajat odottavat yhä enemmän myös PK-yrityksiltä vastuullisuustietoja ja systemaattista ESG-työtä.
Yritysvastuuseen liittyvä sääntely tiukentuu nopeasti erityisesti EU:ssa, missä kaksi keskeistä direktiiviä. CSDDD (huolellisuusvelvoite) ja CSRD (kestävyysraportointi) velvoittavat suuria yrityksiä huolehtimaan ja raportoimaan yritysvastuustaan koko arvoketjussa. Vaikka velvoitteet koskevat ensisijaisesti suuria ja pörssinoteerattuja yrityksiä, ne lisäävät painetta myös PK-yritysten yritysvastuun kehittämiseen, kun suuryritysasiakkaat edellyttävät vastuullisuustietoja toimittajiltaan. Tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä, ehkäistä viherpesua ja ohjata pääomia kestävään liiketoimintaan.
Mitä on ympäristövastuu?
Ympäristövastuu tarkoittaa liiketoiminnan ympäristövaikutusten ymmärtämistä ja hallintaa. Keskeisiä osa-alueita ovat ilmastonmuutos, kiertotalous, luonnon monimuotoisuus, veden kestävä käyttö sekä pilaantumisen ehkäisy. Jokainen yritys vaikuttaa toiminnallaan ympäristöön joko suoraan tai välillisesti. Ympäristön huomioivilla valinnoilla voidaan vaikuttaa kestävään kehitykseen.
Ilmastonmuutos johtuu kasvihuonekaasuista, jotka lämmittävät ilmastoa. Ilmiö tulee vaikuttamaan tulevina vuosikymmeninä merkittävästi sään ääri-ilmiöihin, ekosysteemien toimintaan sekä sitä kautta talouteen ja yhteiskuntien toimintaan. Ihmisen aiheuttamaa luonnollisen kasvihuoneilmiön voimistumista täytyy hillitä, jotta elämä voi jatkua maapallolla nykyisen kaltaisena.
Ilmastonmuutoksen hillintä tarkoittaa yritykselle sen toiminnasta johtuvien kasvihuonekaasupäästöjen selvittämistä sekä aktiivisia toimia päästöjen minimoimiseksi. Päästölaskenta on suositeltavaa ja lähtökohta uskottavien päästövähennyssuunnitelmien tekemiseksi.
Ilmastonmuutokseen varautuminen tarkoittaa yritykselle ennakoivaa ja systemaattista toimintaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien hallitsemiseksi ja liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Tämä tarkoittaa usein toiminnan tai toimitusketjujen sopeuttamista sään ääri-ilmiöihin sekä investointeja vähähiilisiin ratkaisuihin. Varautuminen tukee yrityksen resilienssiä, säästää kustannuksia pitkällä aikavälillä ja vahvistaa kilpailukykyä muuttuvassa sääntely- ja markkinaympäristössä.
Luonnonvarojen käytön palauttaminen maapallon kantokyvyn mukaiselle tasolle edellyttää kiertotaloutta, jossa tuotteiden ja materiaalien arvoa hyödynnetään mahdollisimman pitkään sekä siirretään kulutuksen painopistettä omistamisesta palveluiden käyttämiseen. Euroopan Unionin kiertotalouden periaatteisiin kuuluvat tuotteiden käytettävyys, uudelleenkäytettävyys, korjattavuus, purettavuus, kunnostus, kierrätys sekä muut keinot tuotteiden ja materiaalien käytön optimoimiseksi.
Vettä tuotannossaan käyttävän yrityksen tulee huolehtia veden kestävästä käytöstä. Siihen liittyvät vaikutukset vesistöihin, veden käsittelyyn ja puhtauteen sekä vaikutukset vesien laatuun ja riittävyyteen.
Ylikulutus on johtanut luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen eli luontokatoon, jota ilmastonmuutos kiihdyttää. Voimakkaimpia luontovaikutuksia aiheuttaa maankäyttö, eli metsien uudistamis- ja hoitotoimenpiteet, maa- ja vesirakentaminen, ojitus ja turpeenotto sekä kaivannaistoiminta. Muita haitallisten vaikutusten aiheuttajia ovat päästöt sekä luonnonvarojen käyttö kuten kalastus.
Suomen ympäristölainsäädäntö ja -lupamenettelyt pyrkivät minimoimaan liiketoiminnasta aiheutuvat haitalliset päästöt ilmaan, vesiin ja maaperään. Vastuullinen yritys selvittää kuitenkin myös ei-luvanvaraisissa tilanteissa huolellisesti, voiko sen toiminnasta aiheutua haitallisia aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajujen päästöjä
ESG-palvelut yritysten vastuullisuustietojen tarkistamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan
Alma Insights tarjoaa kattavat ESG-ratkaisut sidosryhmien vastuullisuustietojen keräämiseen ja kiinteistöliiketoimintaan. Autamme yrityksiä täyttämään vastuullisuusvelvoitteensa, hallitsemaan riskejä ja tekemään kestävämpiä liiketoimintapäätöksiä.
Mitä on sosiaalinen vastuu?
Sosiaalinen vastuu tarkoittaa ihmisten oikeuksien ja hyvinvoinnin huomioimista liiketoiminnassa. Yrityksen tulee huomioida vaikutuspiirissään olevat ihmisryhmät. Oman henkilöstön lisäksi niihin voivat kuulua arvoketjun työntekijät, yhteisöjä sekä kuluttaja-asiakkaita. Vastuullinen yritys huolehtii, että sen toiminta ei aiheuta haittaa ihmisille missään toiminnan vaiheessa.
Mitä on hallinnollinen vastuu?
Hallinnollinen vastuu tarkoittaa yrityksen hyvää johtamista ja sisäisten toimintatapojen järjestämistä vastuullisesti. Se kattaa taloudellisen kestävyyden, hyvän hallintotavan, toimintatavat ja väärinkäytösten ehkäisyn sekä tietoturvan ja -suojan. Huolellinen hallinto on edellytys luotettavalle liiketoiminnalle ja sidosryhmien luottamuksen säilyttämiselle.
Määritelmät ja käsitteet ESG-sanakirjasta
Mitä ovat muun muassa CSRD, VSME, NFRD ja EMAS? Tutustu olennaisiin ESG-termeihin meidän ESG-sanakirjasta.
Tutustu uusimpiin ESG-blogeihin ja -webinaareihin
Alma Insightsin ESG-palvelut
ESG-palvelut yritysten vastuullisuustietojen keräämiseen ja kiinteistöjen ilmastoriskien arviointiin
Alma Insights tarjoaa kolme keskeistä ESG-ratkaisua: DOKS Counterparty -palvelun kumppaneiden pakoteseulontaan ja vastuullisuustietojen keräämiseen, DOKS AML -palvelun rahanpesulain velvoitteiden automatisointiin sekä Asuntopuntarin Climatrix-työkalun kiinteistöjen ilmastoriskien arviointiin.