Toiminta muuttuu, kun ajattelu muuttuu – 10 kysymystä tehokkaampaan työhön

Epävarmoina aikoina tarvitaan yhteistä ajattelua sekä näkemysten ja tunteiden jakamista, koska vanhoihin totuuksiin ei voida enää tukeutua. Jotta yritys voi menestyä, on otettava kaikkien aivot käyttöön.

Ajattelua edistävän vuorovaikutuksen keskiössä on ihmisten huomion ja läsnäolon laatu. Tälle maaperälle voidaan rakentaa parempaa yhteistä ajattelua valmentavan dialogin avulla.

Valmentava dialogi on yhteisen ajattelun väline. Se on esihenkilön ryhmänsä kanssa käymää sparraavaa keskustelua. Se on kannustavaa ja vastavuoroista. Valmentava dialogi edesauttaa oppimista ja synnyttää uusia ideoita. Hyviä, ajattelua eteenpäin vieviä kysymyksiä ovat esimerkiksi seuraavat: "Mitä me oikeastaan yritämme ratkaista?" tai "Mitä oletamme, mutta emme ole tarkistaneet?"

Yhteinen ajattelu ryhmässä ja ajattelulle annettu aika johtavat fokusoituneeseen ja tavoitteelliseen tekemiseen ja sitä kautta tulokselliseen ja menestyvään liiketoimintaan. Tuloksellinen tekeminen tapahtuukin yhä useammin ryhmässä. Siksi on tärkeää kehittää ryhmien ydintä. Ryhmän ydin muodostuu ryhmän jäsenten mielistä ja ajattelusta.

Yksinkertainen tapa antaa ajattelulle enemmän tilaa on sopia pelisäännöistä. Esimerkiksi viikkopalaverin alussa jokaiselle osallistujalle annetaan muutaman minuutin puheenvuoro, jolloin häntä ei saa keskeyttää. Tämä on omiaan lisäämään kuuntelemisen intensiteettiä sekä syventämään ja monipuolistamaan ajattelua.

Liian usein etenkin säännöllisesti kokoontuvissa ryhmissä roolit, toimintatavat ja jopa repliikit alkavat toistaa itseään: ihmiset lakkaavat ajattelemasta ja toistelevat totuttuja, ennalta arvattavia asioita. Totutun toistamisen sijaan ihmiset pitää uudelleen haastaa ajattelemaan.

Dialogi houkuttaa ryhmän jäsenistä heidän vahvuutensa esiin, ja on juuri sellaista johtajuutta ja ryhmässä tekemistä, jota tänä päivänä tarvitaan. Esihenkilö voi aloittaa dialogin esimerkiksi kysymällä, mitä tapahtuisi, jos tehtäisiinkin päinvastoin, tai mikä olisi tärkeintä huomata, jos työ aloitettaisiinkin aivan alusta. Hyvää pohdintaa antaa myös yksinkertainen kysymys: mitä muuta voisimme kysyä toisiltamme? Toiminta muuttuu, kun ajattelu muuttuu.

Valmentava dialogi ei kuitenkaan toimi ilman selkeää tavoitetta. Ryhmän tai tiimin toiminnalla on todennäköisesti muutama keskeinen strateginen tavoite. Vaikka strategiset tavoitteet on usein vaikea pukea riittävän yksinkertaiseen, puhuttelevaan asuun, tiukka ajattelutyö tässä kohtaa kannattaa.

Ajattelun, toiminnan ja puheen ratkaisukeskeisyys vie tekemistä kohti tavoitetta, kun ryhmän jäsenet kokevat tavoitteen merkitykselliseksi. Työn ja tekemisen merkityksellisyyden kirkastaminen ja näkyvämmäksi tekeminen puolestaan saavat aikaan sitoutunutta tekemistä. Sitoutuminen yhteiseen tekemiseen lisää sinnikkyyttä, tavoitteellisuutta, loppuunsaattamista ja näkyviä tuloksia.

Parhaimmillaan työelämän tilanteet kohdataan avoimella asenteella: ajattelu on vapaa tietämisen rajoitteista. Silloin osataan esittää myös sellaisia kysymyksiä, jotka poistavat ajattelun esteitä sekä tuovat esiin uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia.

Monipuolisesti ajateltu on paremmin tehty, kunhan se viedään myös käytäntöön. Aloittaa voi vaikka seuraavassa palaverissa seuraavista kysymyksistä – mitä löytyy vastauksien takaa:

Jokainen kysymys on mahdollisuus pysähtyä, oivaltaa ja valita suunta tietoisemmin.
Niistä voi alkaa keskustelu, joka muuttaa tavan tehdä työtä – ja vahvistaa tiimiä juuri siellä, missä sillä on eniten merkitystä.

//

Juttu perustuu Sirkku Heinosen, Rea Klingbergin ja Päivi Pentin kirjaan Kaikkien aivot käyttöön (Alma Insights, 2013).