Rahanpesusääntely uudistuu kesällä 2027 – mitä ilmoitusvelvollisen pitää tietää ja tehdä?
Rahanpesusääntely uudistuu Suomessa ja koko EU:ssa 10.7.2027. Sääntelyn perusperiaatteet pysyvät ennallaan, mutta ohjeet, riskiarviot ja dokumentaatio on käytävä läpi ja päivitettävä. Tässä artikkelissa kerromme, mikä muuttuu ja mistä kannattaa aloittaa.
Tiivistettynä
- Uusia sääntöjä aletaan soveltaa pääosin 10.7.2027.
- Velvoitteet tulevat jatkossa pääasiassa suoraan EU:n rahanpesuasetuksesta. Kansallinen laki täydentää niitä esimerkiksi valvonnan, rekisterien ja seuraamusten osalta. Joissakin asioissa, kuten käteisrajassa, kansalliset säännöt voivat vaihdella eri jäsenmaissa.
- Vaatimukset tarkentuvat ja yhtenäistyvät EU-tasolla. Perusvelvoitteet säilyvät: ilmoitusvelvollisen on edelleen tunnettava asiakkaansa ja tämän tosiasiallinen edunsaaja, arvioitava riskit ja ilmoitettava epäilyttävistä liiketoimista rahanpesun selvittelykeskukselle.
- AMLA on EU:n uusi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomainen. Se koordinoi kansallisia valvojia ja laatii asetusta täsmentäviä teknisiä sääntelystandardeja (RTS). Useimmille ilmoitusvelvollisille valvojana pysyy kansallinen viranomainen.
- Keskeinen työ ilmoitusvelvollisille on ohjeistuksen ja dokumentaation päivittäminen, ja sen voi aloittaa jo nyt.AMLA:n tekniset sääntelystandardit (RTS), jotka täsmentävät EU:n rahanpesuasetuksen vaatimuksia, ovat vielä luonnoksia. Dokumentaatio ja ohjeistus tulee vielä tarkistaa standardien hyväksymisen jälkeen.
Missä mennään?
Uudistus koostuu neljästä EU-säädöksestä: AMLA-asetuksesta, rahanpesuasetuksesta, kuudennesta rahanpesudirektiivistä ja rahoitustietodirektiivin muutoksista. Uudistus jakautuu kahteen tasoon. Rahanpesuasetus on suoraan sovellettavaa EU-lainsäädäntöä, joten sen velvoitteet ovat samat kaikissa jäsenmaissa. Rahanpesudirektiivi sen sijaan on pantava täytäntöön kansallisella lainsäädännöllä, ja Suomessa tämä tehdään uudella rahanpesulailla. Suomessa uusi rahanpesulaki korvaa nykyisen rahanpesulain ja täydentää EU-sääntöjä.
Hallituksen esitys (HE 105/2026 vp) annettiin eduskunnalle kesäkuussa 2026 ja lainsäätämisprosessi on vielä kesken. Rahanpesuasetuksen sisältö on kuitenkin jo lopullinen, ja AMLA (Authority for Anti-Money Laundering and Countering the Financing of Terrorism), eli uusi EU-valvontaviranomainen, täsmentää vaatimuksia vielä teknisillä sääntelystandardeilla. Ne ohjaavat jatkossa käytännön menettelyjä ja dokumentaatiota.
Mitä muuttuu?
Ilmoitusvelvollisten joukko muuttuu.
Jatkossa ilmoitusvelvollisia ovat myös joukkorahoituspalvelun tarjoajat sekä arvotavara-, kulttuuriesine-, jalometalli- ja jalokivikauppiaat. Myöhemmin soveltamisalaan voivat tulla myös jalkapalloagentit ja ammattilaisjalkapalloseurat. Työeläke- ja vahinkovakuutustoiminta sekä tavarakauppiaat sen sijaan rajautuu jatkossa soveltamisalan ulkopuolelle. Käteismaksukielto koskee edelleen myös tavarakauppiaita.
Asiakkaan tuntemisvelvoite tarkentuu.
Kumppaneilta on kysyttävä aiempaa yksityiskohtaisempia tietoja. Asiakas voi törmätä esimerkiksi kysymyksiin rahojen alkuperästä tai siitä, onko hän poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö (PEP). Rahanpesuasetuksen 22 artiklasta löytyvät jatkossa asiakkaan tuntemista koskevat yksityiskohtaiset tiedot, jotka ilmoitusvelvollisen on kerättävä tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista. Käytännön soveltamisessa tulee ottaa huomioon myös AMLA:n antamat RTS:t, koska ne täydentävät ja täsmentävät asetuksen yleisiä tuntemisvelvoitteita käytännön tasolla.
Tosiasiallisen edunsaajan (UBO, Ultimate Beneficial Owner) omistusraja laskee.
Jatkossa riittää 25 prosentin omistusosuus, kun aiemmin vaadittiin yli 25 %. Komissio voi asettaa erityisen riskialttiille yritysryhmille vielä matalamman kynnyksen. Välillisessä omistuksessa osuudet lasketaan ketjuittain, säätiöiden ja yhdistysten edunsaajamääritelmät muuttuvat, ja edunsaajista on kerättävä aiempaa tarkempia tietoja.
Tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista on jatkossa selvitettävä ja dokumentoitava esimerkiksi seuraavat tiedot: kaikki etu- ja sukunimet, syntymäpaikka ja täydellinen syntymäaika, kotiosoite, asuinmaa ja kansalaisuus tai kansalaisuudet, henkilöasiakirjan, kuten passin tai kansallisen henkilötodistuksen numero, ja mahdollinen yksilöllinen henkilötunnus, jonka kyseisen henkilön tavanomaisena asuinpaikkana oleva valtio on hänelle myöntänyt, sekä yleinen kuvaus kyseisen numeron lähteestä.
Poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön (PEP eli Politically Exposed Person) määritelmä määritelmä laajenee.
Määritelmä ei enää jatkossa ole kansallisessa rahanpesulaissa, vaan se tulee jatkossa suoraan EU:n rahanpesuasetuksesta. Perheenjäsenen käsite kattaa jatkossa myös sisarukset. PEP-henkilöiksi luetaan myös yli 50 000 asukkaan kaupunkien johtajat sekä valtion, alueiden tai kuntien määräysvallassa olevien keskisuurten ja suurten yhtiöiden johto. Muutokset lisäävät poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden määrää ja ilmoitusvelvollisten tehostetun tuntemisvelvollisuuden piiriin kuuluvien asiakkaiden määrää.
Riskiarvio on nykyistä yksityiskohtaisempi.
Valtioneuvoston asetus 929/2021 kumotaan, ja jatkossa kaikki EU:ssa toimivat ilmoitusvelvolliset laativat riskiarvionsa samojen rahanpesuasetuksen sääntöjen mukaan. Riskiarvion laadinnassa ja dokumentoinnissa on huomioitava rahanpesuasetuksen liitteiden I–III mukaisesti riskimuuttujat (mitä tekijöitä riskiarvioinnissa ylipäätään tarkastellaan), riskiä vähentävät tekijät (esim. tietyt matalariskiset tuotteet/palvelut) sekä riskiä lisäävät tekijät (esim. korkeariskiset asiakkaat, maat tai toimintatavat).
Yli 10 000 euron käteismaksut kielletään kaikilta yrityksiltä 10.7.2027 alkaen.
Raja koskee maksun vastaanottamista ja maksamista. Suomessa käteismaksun raja on 10 000 euroa. Jäsenmaat voivat asettaa kansallisesti myös tätä alemman rajan.
Kansalliseen rahanpesulakiin sektoripakotteita koskeva vaatimus.
Uuden rahanpesulain soveltamisalaan on tarkoitus lisätä kansallisesti myös sektorikohtaiset pakotteet ja kansalliset jäädyttämispäätökset. Suomi käyttäisi tässä laajennusmahdollisuutta sillä EU:n rahanpesuasetuksen mukainen soveltamisala koskee lähtökohtaisesti vain siinä määriteltyjä kohdennettuja talouspakotteita ja YK:n talouspakotteita. Sektoripakotteiden noudattaminen on tosin jo aiemminkin ollut pakotesääntelyn kautta osa ilmoitusvelvollisten yritysten arkea.
Compliance Managerin ja Compliance Officerin nimeämisvelvollisuus.
Jokaisella ilmoitusvelvollisella on oltava vaatimustenmukaisuudesta vastaava johtaja (compliance manager) (ylimmän johdon jäsen) ja vaatimustenmukaisuudesta vastaava toimihenkilö (compliance officer). Pienessä yrityksessä roolit voi yhdistää.
Ilmoitusvelvollisen menettelyt ajan tasalle: mistä aloittaa rahanpesulain uudistukseen valmistautuminen?
- CDD (Customer Due Diligence) eli asiakkaan tuntemisvelvollisuus: kartoita nykyiset ohjeet, prosessit ja dokumentit. Merkitse ne, joissa viitataan nykyiseen rahanpesulakiin tai joihin uusi sääntely vaikuttaa, ja kokoa muutostarpeet listaksi. Hyödynnä AMLA:n laatimaa Customer Due Diligence RTS -luonnosta muutosten läpikäynnissä.
- Päivitä riskiarvio vastaamaan EU:n rahanpesuasetuksen liitteitä I–III.
- Tarkista edunsaaja- ja PEP-prosessit, koska omistusraja ja PEP-määritelmä muuttuvat.
- Käy läpi laajempi kokonaisuus: konsernitason toimintamallit, sisäinen valvonta, henkilöstön koulutus, ulkoistetut toiminnot sekä viranomaisille toimitettavien tietojen laatu ja dokumentointi.
- Seuraa lainsäädäntöprosesseja ja standardien valmistelua, jotta yksityiskohdat ja tekniset vaatimukset eivät pääse yllättämään. Löydät AMLA:n laatimat RTS-luonnokset ja niiden ajantasaisen tilanteen kootusti AMLA:n nettisivuilta: https://www.amla.europa.eu/policy/regulatory-instruments_en?prefLang=fi&etrans=fi
Miten rahanpesulainsäädännön uudistus näkyy eri toimialoilla?
Vaikutukset vaihtelevat toimialoittain. Ilmoitusvelvollisille uudsitus tarkoittaa ennen kaikkea ohjeiden, riskiarvion sekä edunsaaja- ja PEP-prosessien päivittämistä. Konserneille ja suuremmille toimijoille painottuvat lisäksi konsernitason toimintamallit, sisäinen valvonta ja ulkoistettujen toimintojen hallinta. Uusien ilmoitusvelvollisien on rakennettava menettelynsä alusta alkaen.
Uudistus koskee muun muassa:
- luotto- ja rahoituslaitoksia
- kryptovarapalveluntarjoajia
- tilintarkastajia, kirjanpitäjiä ja veroneuvojia
- oikeudellisten palvelujen tarjoajia
- kiinteistönvälittäjiä
- rahapelien tarjoajia
- joukkorahoituspalvelun tarjoajia
Uusia ilmoitusvelvollisia ovat esimerkiksi:
- asunto- ja kulutusluottojen välittäjät
- arvotavaroiden kauppiaat
- kulttuuriesinekauppiaat
Tavarakauppiaat:
- Käteismaksukielto koskee edelleen myös tavarakauppiaita.
Missä vaiheessa nyt mennään?
Hallituksen esitys uudeksi rahanpesulaiksi on eduskunnan valiokuntakäsittelyssä, eikä lakia ole vielä hyväksytty. EU:n rahanpesuasetuksen soveltaminen alkaa kuitenkin 10.7.2027 riippumatta kansallisen lain etenemisestä. AMLA täsmentää vaatimuksia vielä teknisillä standardeilla ja ohjeilla: osa on jo viimeistelyvaiheessa luonnoksina, osa vielä valmisteilla.
Haluamme, että asiakkaamme tietävät ajoissa, mitä muutokset heille tarkoittavat. Seuraamme sääntelyn etenemistä ja jaamme tietoa uutiskirjeessä, blogissa ja webinaareissa. Päivitämme myös tätä artikkelia, kun kansalliset yksityiskohdat täsmentyvät. (Viimeisin päivitys 27.10.2026)
Miten DOKS AML auttaa varautumisessa
Uudet vaatimukset lisäävät kerättävän tiedon määrää ja dokumentoinnin tarkkuutta. DOKS AML yhdistää yhteen paikkaan sähköisen tunnistautumisen, asiakkaan tuntemisen, pakote- ja PEP-seulonnat sekä jatkuvan riskiseurannan. Tiedot ja päätökset tallentuvat tarkastettavaan muotoon, ja palvelun voi liittää omiin järjestelmiin rajapinnan kautta. Päätökset tekee kuitenkin aina ihminen.
Tämän artikkelin on kirjoittanut Jonna Rytkönen, Product Owner/Alma Insights (AML/ESG/EHS).
