Kun mikään ei ole totta ja kaikki on mahdollista
Millaista on monimutkaisuuden hallinta modernissa yhteiskunnassa?
Välillä tuntuu, etten pysty ikään kuin hahmottamaan juttuja, joita seuraan sivusta, välillä hyvinkin ulkopuolisena. Tarkoitan nyt tapahtumien nopeutta, mittakaavaa, vaikutusmekanismeja ja sen semmoista. Tarkoitan monimutkaisia asioita – tai kuten kaikenlaisiin teoriahörhelöihin tykästyneet tutkijat sanoisivat, kompleksisia ilmiöitä.
Tätä laatua olevia ilmiöitä on ympärillämme yllättävän paljon, ja osa niistä on väistämättä epätoivottuja, mutta toisaalta on myös paljon myös sellaista hyödyllistä monimutkaisuutta, joka ei sinällään haittaa tai edes huoleta meitä.
Näyttää myös siltä, että ainakin osalle meistä tuntuu kehittyneen jonkinlainen sisäsyntyinen kyky olla stressaamatta sellaisista sotkuisista asioista, joihin emme voi juurikaan vaikuttaa. Se lienee viisasta. Ja ehkäpä jopa jonkinlainen modernin itsesuojeluvaiston keskeinen ulottuvuus!
Tässä se onkin.
Voidaksemme käyttää aikamme edes jossain määrin järkevästi – ja säilyttääksemme hartioidemme välisen ulokkeen henkisen tasapainon –, meillä on oltava vähintään hippunen sokeaa luottamusta siihen, että juuri tämä teknologia (MS Office, sähköauto tms.), järjestelmä (kapitalismi, verotus tms.) tai infrastruktuuri (sosiaali- ja terveysjärjestelmä, peruskoulu jne.) tarjoaa ilman suurempia ongelmia riittävän avun päivittäisiin tarpeisiimme.
Siis että voimme kampeutua sängyistämme, popsia aamupuuromme, pukeutua päivän Teams-palaverien vaatimaan yläosaan tai voidaksemme ylipäätään sonnustautua jälleen yhteen uuteen päivään.
Kun tätä kaikkea ajattelee – ja kun sen lopulta oivaltaa –, voi kokea olonsa jotenkin vapautuneeksi.
Se on uskallusta luottaa siihen, että kun kuorin aamiaisbanaanini, minun ei tarvitse vaivata päätäni kaikella sillä himphampputiedon silpulla, mikä juuri tähän käsissäni olevaan Chiquita-banaaniin liittyy. Minun ei tarvitse tuntea sitä globaalin talouden synnyttämää logistisista toimitusketjua etappipisteineen eli banaanin matkaa hondurasilaiselta plantaasilta pöytääni, joka mahdollistaa tämän nautinnon. Ja silti kaikki rullaa!
**
Juha T. Hakala on kasvatustieteilijä ja filosofi, entinen Jyväskylän yliopiston professori. Hänet tunnetaan yhteiskuntaa, erityisesti työelämän muutosta ja tilaa, koskevista kannanotoistaan. Hänen teoksiaan on myös käännetty ruotsiksi ja englanniksi ja hänet on palkittu Suomen tietokirjailijoiden oppikirjapalkinnolla sekä opetusministeriön valtakunnallisella aikuiskoulutuksen laatupalkinnolla.
Miten sietää epävakautta, epävarmuutta, monimutkaisuutta ja epäselvyyttä?
Juha T. Hakala tarjoaa pysähdyttävien arkipäivän esimerkkien lisäksi johdatuksen monimutkaisuuden hallintaan. Mitä on kompleksisuusajattelu modernissa työelämässä ja mitä sanoo aivan tuore kaaosteoreettinen tutkimus? Millaisia asioita voidaan ennakoida, hallita ja jopa johtaa?
