Esihenkilön mielen työkyky – Näin se vaikuttaa koko organisaatioon

Esihenkilöltä odotetaan paljon: päätöksentekoa, tiimin tukemista, ristiriitojen ratkaisua, innostamista ja selkeää viestintää. Hänen tulee osata antaa ja vastaanottaa palautetta, johtaa muutoksia ja tunnistaa tiimin kuormituksen merkit ajoissa. Kaikki tämä tapahtuu kohtaamisissa – juuri siellä, missä mielen työkyky punnitaan.

Mielen työkyky on johtamisen näkymätön ydinvoima. Se vaikuttaa siihen, miten esihenkilö jaksaa, keskittyy, ratkaisee ongelmia ja toimii vuorovaikutuksessa. Kun mielen työkyky horjuu, horjuu koko johtamisen laatu.

Esihenkilön mielen työkyvyn haasteet syntyvät usein työn ja henkilökohtaisen elämän yhteisvaikutuksesta. Työhön liittyvät kuormitustekijät – jatkuva paine, ristiriitaiset odotukset, riittämätön tuki, ajanhallinnan haasteet ja muutoskuormitus – voivat muodostaa negatiivisen kierteen. Kun tähän lisätään siviilielämän kuormitus, murtuu vahvinkin selkä.

Kysyin tätä taannoisessa valmennustilaisuudessa, jossa 57 esihenkilöä vastasi kysymykseen: Mistä saat johtamisen voimavarasi? Vastauksista nousi esiin viisi tekijää:

1) Vertaistuki – yksin ei jaksa. Kollegojen kanssa jaettu arki, kokemusten jakaminen ja tunne siitä, ettei ole yksin, muodostavat jaksamisen perustan. Organisaatioiden tulisi rakentaa rakenteita, jotka tukevat esihenkilöiden välistä vuorovaikutusta – vertaisverkostoja, foorumeita ja työnohjausta.

2) Itsestä huolehtiminen – oma pääoma. Uni, liikunta, palautuminen ja vapaa-aika ovat keskeisiä. Myös psykologiset voimavarat kuten itsemyötätunto ja resilienssi korostuvat. Palautumisen ei tulisi tapahtua vain työpäivän jälkeen – myös työpäivän aikana on oltava tilaa hengittää.

3) Selkeys ja rajat – rakenteet tukevat jaksamista. Selkeä työnkuva, priorisointi ja kohtuullinen työmäärä mahdollistavat keskittymisen olennaiseen. Tämä vaatii rakenteellista johtamista: selkeitä tavoitteita, rooleja ja prosesseja.

4) Johtamisen ketju – kuka tukee esihenkilöä? Esihenkilökin tarvitsee esihenkilön. Kuuntelu, luottamus ja tuki omalta johdolta ovat ratkaisevia. Johtamisen laatu ei ole yksilön ominaisuus, vaan systeeminen ilmiö.

5) Merkityksellisyys – miksi tämä työ on tärkeä? Onnistumisen kokemukset ja vaikutusmahdollisuudet vahvistavat motivaatiota. Esihenkilön on hyvä pysähtyä miettimään: Miksi haluan toimia esihenkilönä? Mitä minulle tärkeää tämä työ palvelee?

Esihenkilön jaksaminen ei ole vain yksilön asia – se on koko organisaation suorituskyvyn kysymys. Kun esihenkilö voi hyvin, tiimi voi hyvin. Ja kun tiimi voi hyvin, tulokset seuraavat. Esihenkilön voimavarat ovat johtamisen ydinvoimaa. Kun ne ovat kunnossa, organisaatio toimii. Kun ne puuttuvat, mikään ei toimi.

**

YTM, EMBA Risto Havunen on sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti. Hän on toiminut yli 25 vuotta erilaisten johtamisongelmien ratkaisun tukena ja kirjoittanut aiheesta useita oppaita. Hän toimii johdon coachina erilaisten haasteellisten muutos- tai työyhteisötilanteiden ratkaisussa. Lisäksi Risto pitää psykoterapeutin vastaanottoa, jossa hän keskittyy erityisesti johdon hyvinvointiin.