Vas­tuul­li­suus­sään­te­ly jumiutui – mitä nyt?

Vuosi on lopuillaan, ja vastuullisuuteen liittyvä sääntely kaikkea muuta kuin selkeää. Omnibus-direktiivi on viivästyttänyt ESG-lainsäädännön laajentumista pienempiin yrityksiin. Muiden muassa EU:n yritysvastuudirektiiviin, kestävyysraportointiin ja metsäkatoasetukseen joudutaan odottamaan tarkennuksia. ”Pakkotyöllä tehtyjen tuotteiden markkinoilleasettamisen kieltävän asetuksenkin voimaantulon kanssa voi käydä niin tai näin, mutta toistaiseksi sitä ollaan soveltamassa joulukuusta 2027”, sanoo Linda Piirto, UN Global Compact Suomen Lead, Supply Chains & Governance.

Tällä hetkellä vastuullisuusasioiden kanssa työskentelevien asiantuntijoiden työaikaa kuluu kulloisenkin tilannekuvan selvittämiseen ja muutosten perässä pysymiseen.

Sääntelyä on purettu, mutta vastuullisuustyön tarvetta aiheuttavat ilmiöt eivät ole kadonneet mihinkään. Lapsityövoiman käyttö, ihmiskauppa, pakkotyö sekä huonoista työoloista johtuvat sairaudet ja onnettomuudet ovat globaaleja ongelmia. Ilmastonmuutos ja maapallon lämpeneminen aiheuttavat monenlaisia uhkia ja kriisitilanteita luontokadon ja sään ääri-ilmiöiden myötä.

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden hyväksymisestä ihmisoikeusneuvostossa – pitkän kinaamisen jälkeen – tulee jo viisitoista vuotta. Silloin periaatteina hyväksyttiin valtioiden velvollisuus suojella ja edistää ihmisoikeuksia, yritysten vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia sekä valtioiden ja yritysten rooli korjaavissa toimenpiteissä. ”Viimeaikainen itsevaltaisten johtajien toiminta horjuttaa valtioiden roolia ihmisoikeustyössä”, Piirto huomauttaa. Myös tämä kehityskulku heijastuu yritystoimintaan.

Yritysten toimintaympäristö muuttuu siis koko ajan haastavammaksi, eikä sääntelystä saada nopealla aikataululla helpotusta tilanteen selkiyttämiseen – mikä neuvoksi?

”Back to basics”, sanoo Piirto. ”Kysy itseltäsi, miten yrityksesi vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön, ja pyri hallinnoimaan näitä vaikutuksia. Asianmukainen huolellisuus tarkoittaa prosessia, jolla yritys tunnistaa, ehkäisee ja lieventää todellisia ja mahdollisia haitallisia vaikutuksia omassa toiminnassaan, toimitusketjussaan ja muissa liiketoimintasuhteissaan. Huomioi tunnistamasi riskit yrityksesi sopimuksissa ja prosesseissa.”

Usein sanotaan, että vastuullisuusasiantuntijat ja juristit eivät puhu samaa kieltä. Piirron mukaan keskustelua on vain sinnikkäästi jatkettava yhteisen ymmärryksen syntymiseksi. Kaikki osalliset tarkastelevat samaa ongelmaa, kukin omasta näkökulmastaan.

Riskiperustaisuus on aivan keskeinen periaate, kun halutaan toimia vastuullisesti. On pohdittava, mitkä ovat yrityksen toiminnassa olennaiset riskit, miten ja missä ne näyttäytyvät, ja mitä keinoja niiden ennakointiin ja ehkäisyyn on.

Käytännön työssä on hyödyllistä tarkastella muun muassa seuraavia asioita:

Tällä hetkellä sääntelykehikko on pirstaleinen ja keskeneräinen, ja oikeudellista varmuutta joudutaan vielä odottamaan. Vain kouralliseen yrityksiä kohdistuu velvoitteita, muut tekevät vastuullisuustyötä vapaaehtoisesti. On silti paljon syitä, miksi vastuullisuuteen kannattaa edelleen panostaa.

”88 % toimitusjohtajista uskoo, että kestävän kehityksen liiketoiminnalliset perustelut ovat nykyisin vahvempia kuin viisi vuotta sitten”, Piirto kertoo. Esimerkiksi rahoitusmarkkinatoimijoiden velvoitteet tiedonhankintaan yrityksiltä sekä mahdolliset sopimusvelvoitteet ja maineriskit kannustavat kestävyyteen niissäkin yrityksissä, joita lainsäädäntö ei suoraan koske. Toimitusketjujen kautta syntyy odotuksia ja velvoitteita, jotka ohjaavat yrityksiä vastuullisempaan toimintaan.

”Ilmastotoimia ja ilmastosiirtymäsuunnitelmia kannattaa pitää agendalla”, Piirto kannustaa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista muun muassa veden saatavuuden paikalliset vaihtelut, sääilmiöt tai työntekijöihin kohdistuva lämpöstressi tuottavat liiketoimintariskiä. ”Pohjoismaat voivat olla ilmastoon liittyvissä vastuullisuustoimissa edelläkävijöitä.”

***

Kirjoitus pohjautuu Linda Piirron (Lead, Supply Chains & Governance, UN Global Compact Suomi) puheenvuoroon Miksi yritysten on tunnettava toimitusketjunsa – sääntelystä riippumatta? (Alma Insights -asiakastilaisuus 6.11.2025).