Yri­tys­vas­tuu­lait ja raportointi

Monen suuryrityksen ja sijoittajan tiedontarvetta vauhdittaa kiristyvä yritysvastuun sääntely. Vaikka valtaosa velvoitteista koskee ensisijaisesti suuria ja pörssinoteerattuja yrityksiä, on niiden lähtökohtaisesti huolehdittava sekä raportoitava oman toimintansa lisäksi arvoketjunsa kestävyydestä. Tämä lisää painetta myös PK-yritysten yritysvastuun kehittämiseen ja läpinäkyvyyteen. 

Vastuullisuussääntelyn taustalla on usein muun muassa Kansainvälisen työjärjestö ILO:n, Maailman kauppajärjestö WTO:n sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kansainvälisiä sopimuksia. YK:n jäsenten kesken taas on solmittu muun muassa Pariisin ilmastosopimus, Montrealin monimuotoisuustavoitteet sekä Dubain tavoitteet fossiilienergiasta luopumiseksi.

Velvoittavan sääntelyn ohella yritysvastuuta edistetään lukuisilla vapaaehtoisilla ja kansainvälisillä aloitteilla ja ohjelmilla. Yksi tunnetuimmista on YK:n toimintaohjelma Agenda 2030, joka edistää ympäristön ja ihmisten hyvinvointia 17 tavoitteen (Sustainable Development Goals eli SDG) avulla. Arvostetuimpien ja käytetyimpien joukkoon kuuluu myös maailman suurin yritysvastuualoite YK:n Global Compact, joka toimii viitekehyksenä vastuullisen liiketoiminnan kehittämiseen ja raporotintiin. 

Kansainvälisten sopimusten velvoitteet on pantu täytäntöön paikallisella sääntelyllä, esimerkiksi EU:n ja Suomen ilmastolaeilla, jotka määrittävät päästövähennys- ja hiilineutraaliustavoitteet alueilleen. Lisäksi erityisesti EU:n vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) puitteissa on luotu lukuisia jäsenmaita velvoittavia direktiivejä ja asetuksia. 

Eurooppalaisen sääntelyn kärjessä on kaksi kokonaisuutta, jotka yhdessä paitsi velvoittavat yrityksiä toimimaan kestävyysasioissa huolellisesti ja vastaamaan aiheuttamistaan haitoista myös raportoimaan toiminnastaan läpinäkyvästi:

Huolellisuusvelvoitetta koskeva yritysvastuudirektiivi (Corporate Sustainability Due Diligence Directive, CSDDD) velvoittaa suuryritykset selvittämään toimintansa ja arvoketjunsa kielteiset vaikutukset ihmisoikeuksiin ja ympäristöön sekä puuttumaan niihin. 

Kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) puolestaan velvoittaa kaikkia EU-markkinoilla toimivia suuryrityksiä raportoimaan kattavasti yritysvastuun toteutumisesta sekä niiden omassa että arvoketjujensa toiminnassa. Uusien vaatimuksen myötä myös suuryrityksiä palvelevat pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat kehittämään yritysvastuutaan ja raportoimaan siitä asiakkailleen.

Kansallista sääntelyä, joka tähtää vastuulliseen liiketoimintaan löytyy lisäksi mm. ympäristö-, luonnonsuojelu-, osakeyhtiö- ja kirjanpitolaista.

Kestävyysraportoinnin pitkään jatkunut vapaaehtoisuus on johtanut mallien valtavaan määrään: raportointitapoja on globaalisti tunnistettu yli 1200 erilaista. Eri mallien välisen ESG-tiedon yhdenmukaistamiseksi on tehty viime vuosina paljon työtä, ja jo tuotetun tiedon hyödyntämistä on pyritty varmistamaan myös EU:n raportointistandardien muotoilussa.

Keskeisimmät raportointimallit ovat: