Omien työntekijöiden työolot ja oikeudet
Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia työntekijöidensä oikeuksien toteutumisesta, joihin kuuluvat esimerkiksi työehtosopimusten noudattaminen, työterveyden ja -turvallisuuden järjestäminen, vakuuttaminen ja yhteistyö työntekijöiden tai heidän valitsemien edustajien kanssa. Velvoitteiden täyttämisen lisäksi oloista ja oikeuksista huolehtiminen on tärkeää, koska se voi parantaa työntekijöiden viihtyvyyttä, pysyvyyttä ja tuottavuutta.
Vastuullisen yrityksen toiminnassa keskeisiä aiheita ovat:
- Työolot, mukaan lukien turvallinen työsuhde, työaika, riittävä palkka, vuoropuhelu, yhdistymisvapaus, yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa, henkilöstön tiedonsaanti ja osallistumisoikeus, yleiset työehtosopimukset, työn ja yksityiselämän tasapaino sekä työterveys ja -turvallisuus.
- Muut työhön liittyvät oikeudet, kuten lapsityövoima, pakkotyön eri muodot, riittävä asuminen ja yksityisyydensuoja.
Toimenpiteet, toimintaperiaatteet ja tulevaisuuden suunnitelmat
Työntekijöiden oikeuksia säädellään hyvin kattavasti. Seuraavien lakisääteisten vaatimusten noudattaminen on hyvä lähtökohta oikeuksista huolehtimiseen.
- Vuoropuhelu henkilöstön kanssa: Työnantajan ja henkilöstön tulee käydä säännöllistä vuoropuhelua esimerkiksi työhyvinvoinnista ja yrityksen tilanteesta. Yhteistoimintalaki koskee yli 20 henkeä työllistäviä yrityksiä sekä ohjaa vuoropuhelua ja siihen liittyviä tietojenantovelvollisuuksia.
- Työsuojelun toimintaohjelma, vaarojen arviointi ja työterveyskysely: Työnantajalla on oltava suunnitelma työturvallisuuden edistämisestä, riskien arvioinnista ja työterveyden kehittämisestä.
- Työterveyshuollon toimintasuunnitelma: Työnantajan on järjestettävä lakisääteinen työterveyshuolto, joka sisältää terveystarkastukset, työpaikkaselvitykset ja työkyvyn tuen.
- Työsuojeluvaltuutettu ja -toimikunta: Yli 10 työntekijän yrityksissä on nimettävä työsuojeluvaltuutettu ja yli 20 työntekijän yrityksissä myös työsuojelutoimikunta.
- Työntekijätiedot ja käytännön ohjeet: Työntekijöille on oltava saatavilla lakisääteiset tiedot ja ohjeet mm. palkoista, työajoista, etätyöstä ja työterveydestä, esimerkiksi yrityksen intranetissä tai henkilöstöoppaassa.
- Varhaisen tuen toimintamalli: Tämä malli auttaa tunnistamaan ja ratkaisemaan työkykyongelmia ajoissa, vähentää sairauspoissaoloja ja tukee työhön paluuta.
- Henkilöstösuunnitelma: Yli 20 hengen yritysten on laadittava henkilöstösuunnitelma, jossa käsitellään henkilöstön rakennetta, osaamista ja kehittämistä.
- Työturvallisuutta parantavat toimet: Työtapaturmien ja kuormituksen vähentämiseksi voidaan esimerkiksi parantaa ergonomiaa sekä kehittämällä työtapoja ja työyhteisön viestintää.
- Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen: Hyvinvointia voi edistää osana yrityskulttuuria mm. kuormitusta vähentämällä, työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista tukemalla ja osallistamalla henkilöstöä hyvinvoinnin kehittämiseen.
- Muut lakisääteiset ohjeet toiminnan mukaan: Toimialasta riippuen yritykseltä voidaan vaatia ohjeita päihteisiin, väkivaltaan, häirintään ja epäasialliseen kohteluun liittyen.
Työehtosopimus ja palkkataso
Työehtosopimus (TES) on työntekijäliiton ja työnantajaliiton (tai yksittäisen työnantajan) sopimus, jossa sovitaan alan työehdoista, kuten palkoista, työajoista, lomista ja lisistä. Yleissitova työehtosopimus velvoittaa kaikkia alalla, normaalisitova sopimus alan työnantajaliittoon järjestäytyneitä työnantajia ja yrityskohtainen sopimus kyseistä yritystä.
TES turvaa työntekijöille vähimmäistyöehdot ja voi sisältää alakohtaisia määräyksiä, jotka ylittävät lakisääteisen minimitason. Vähimmäispalkka määräytyy usein työehtosopimuksen perusteella. Suomessa ei ole lailla säädettyä yleistä minimipalkkaa, mutta työnantajan on maksettava vähintään TES:n mukaista palkkaa. Jos alalla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta, työnantajan on maksettava työstä tavanomaista ja kohtuullista palkkaa.
Työntekijöiden lähtövaihtuvuus
Työntekijöiden lähtövaihtuvuus kuvaa, kuinka moni työntekijä poistuu yhtiön palveluksesta tietyn ajanjakson aikana. Se on keskeinen mittari työpaikan vetovoimasta, työhyvinvoinnista ja johtamisen onnistumisesta. Lähtövaihtuvuutta on tärkeä seurata, koska korkea vaihtuvuus voi aiheuttaa kustannuksia, heikentää tiimien jatkuvuutta ja vaikuttaa työn laatuun. Toisaalta se voi myös tuoda mahdollisuuksia uudistua ja kehittää organisaatiota.
Työntekijöiden sopimustyypit
Organisaation henkilöstö koostuu erilaisilla sopimuksilla työskentelevistä työntekijöistä. Vakituiset työntekijät muodostavat usein toiminnan ytimen ja tuovat jatkuvuutta. Määräaikaisia työsuhteita käytetään esimerkiksi sijaisuuksissa tai kausityössä. Vaihtelevan työajan sopimukset mahdollistavat joustavan työpanoksen tarpeen mukaan, mutta niiden käyttö vaatii aina vahvat perusteet.
Lisäksi organisaatiossa voi työskennellä ei-työsuhteisia henkilöitä, kuten toimeksiantosopimuksella toimivia itsenäisiä ammatinharjoittajia tai vuokratyöntekijöitä, joita käytetään esimerkiksi tilapäisiin tarpeisiin. Näiden työntekijäryhmien määrän seuraaminen auttaa arvioimaan työvoiman rakennetta ja resursoinnin joustavuutta.
Työtapaturmat ja kuolemantapaukset
Työtapaturmien ja mahdollisten kuolemantapausten seuranta on olennaista työntekijöiden turvallisuuden ja työolosuhteiden parantamiseksi. Läpinäkyvä raportointi osoittaa, että organisaatio ottaa vastuuta työntekijöidensä hyvinvoinnista ja on sitoutunut jatkuvaan kehittämiseen. On tärkeää kertoa avoimesti paitsi tapahtuneista tapauksista, myös siitä, mitä niistä on opittu ja millaisia toimenpiteitä on tehty vastaavien tilanteiden ehkäisemiseksi tulevaisuudessa. Tämä rakentaa luottamusta sekä henkilöstön että sidosryhmien keskuudessa.
