Arvoketjun työntekijöiden oikeudet
Kansainvälisen työjärjestö ILO:n Työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa julistuksessa periaatteisiin kuuluvat pakkotyön poistaminen, lapsityövoiman käytön poistaminen, syrjinnän poistaminen sekä yhdistymisvapaus ja oikeus neuvotella kollektiivisesti. Tilaajavastuulaki taas velvoittaa työn tilaajan selvittämään, että tämän sopimuskumppanit täyttävät sopimuspuolina ja työnantajina lakisääteiset velvoitteensa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kansainväliseen ETA-alueen ulkopuolelta ostettuun alihankintaan maissa, joissa ihmisoikeuksien valvonta ei ole riittävällä tasolla.
Arvoketjun työntekijöiden oikeudet on olennainen vastuullisuusteema yritykselle, joka käyttää alihankintaa tai tekee merkittäviä tuoteostoja.
Vastuullisen yrityksen toiminnassa keskeisiä aiheita ovat:
- Työolot, mukaan lukien turvallinen työsuhde, työaika, riittävä palkka, vuoropuhelu, yhdistymisvapaus, yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa, henkilöstön tiedonsaanti ja osallistumisoikeus, yleiset työehtosopimukset, työn ja yksityiselämän tasapaino sekä työterveys ja -turvallisuus.
- Työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu ja mahdollisuudet, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvo ja samapalkkaisuus samanarvoisesta työstä, koulutus ja osaamisen kehittäminen, vammaisten henkilöiden työllistäminen ja osallisuus, väkivallan ja häirinnän vastaiset toimenpiteet työpaikalla, sekä monimuotoisuus.
- Muut työhön liittyvät oikeudet, kuten lapsityövoima, pakkotyön eri muodot, riittävä asuminen, vesi ja puhtaanapito, sekä yksityisyydensuoja.
Toimenpiteet, toimintaperiaatteet ja tulevaisuuden suunnitelmat
Yritys voi huolehtia arvoketjun työntekijöiden oikeuksista ja työoloista olemalla aktiivinen esimerkiksi seuraavilla tavoilla.
- Koko arvoketjun toimijoiden selvittäminen ja vastuullisuusriskien arviointi
- Yhteistyö arvoketjun toimijoiden kanssa vastuullisen toiminnan kehittämisessä
- Tilaajavastuulain mukaisten selvitysten, kuten rekisteri-, työterveys- ja vakuutustietojen vaatiminen alihankkijoilta.
- Vaatimusten asettaminen alihankkijoiden työntekijöiden oikeuksien ja työolojen suhteen
- Vierailut ja tarkastuskäynnit alihankkijoiden toimipisteissä
Työperäinen hyväksikäyttö arvoketjussa
Työperäinen hyväksikäyttö tarkoittaa taloudellisen hyödyn tavoittelua heikossa asemassa olevan työntekijän kustannuksella. Se ilmenee käytännössä esimerkiksi liian pienenä palkkana tai liian suurina työmäärinä. Vakavimmissa tapauksissa oikeuksien polkemiseen liittyy tahallista harhauttamista, uhkailua tai ihmisarvoa loukkaavia olosuhteita. Hyväksikäytetyt työntekijät ovat usein riippuvaisia työnantajastaan, eivätkä siksi tuo epäkohtia itse esille vaikka olisivatkin niistä tietoisia.
Työperäistä hyväksikäyttöä on havaittu useilla aloilla, tyypillisesti silloin kun alihankintaa tai ulkomaista työvoimaa käytetään paljon. Suomessa näitä ovat rakennus-, palvelu-, ravintola-, marjanpoiminta- ja siivousala. Ulkomailla, erityisesti edullisten työvoimakustannusten maissa riskialoja ovat myös tekstiili-, elintarvike- ja kaivosala sekä elektroniikkateollisuus.
Rikkomuksille alttiiden alojen tunnistamisen lisäksi tulee olla tietoinen sopimussuhteeseen liittyvistä riskitekijöistä. Näitä ovat kouluttamattoman, tilapäisen ja/tai kausityövoiman käyttö. Hyväksikäytöstä voi kertoa myös erityisen matalat sopimushinnat, näkyvyyden puuttuminen työntekijöitä tai työaikaa koskeviin tietoihin tai työsuoritukseen, pitkät samojen tekijöiden työpäivät tai puutteet työturvallisuudessa.
Tunnistettujen riskien pohjalta on hyvä varmistaa, että työtä tilaavat ja alihankkijoiden kanssa työskentelevät henkilöt tuntevat keinoja tunnistaa hyväksikäytön riskejä ja tunnusmerkkejä käytännössä. Selvittämättömät ja ulkopuolisten paljastamat hyväksikäyttötapaukset aiheuttavat suuria riskejä niihin osallisille yrityksille esimerkiksi asiakkaiden boikotoinnin, mainehaitan, sakkojen ja rikossyytteiden takia.
Tilaajavastuulain velvoitteet
Tilaajavastuulaki velvoittaa työn tilaajan selvittämään, että tämän sopimuskumppanit täyttävät sopimuspuolina ja työnantajina lakisääteiset velvoitteensa. Lailla pyritään harmaan talouden torjuntaan ja sen tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua sekä työehtojen noudattamista. Lakia sovelletaan kaikilla toimialoilla työn tilaajaan, joka käyttää vuokrattuja työntekijöitä tai alihankintasopimukseen perustuvaa työvoimaa.
Tilaajavastuulain mukaan vuokratyöntekijöitä tai toisen yrityksen työntekijöitä asiakastyössä käyttävän yrityksen on huolehdittava näiden velvoitteiden asianmukaisesta hoitamisesta. Vuokratyöhön sovelletaan työlainsäädäntöä, kuten muihinkin työsuhteisiin. Vuokratyöntekijöitä käyttävän yrityksen keskeinen velvoite on vastata vuokratyöntekijän päivittäisen työskentelyn työturvallisuudesta. Tämän varmistamiseksi käyttäjäyrityksen on ilmoitettava vuokrayritykselle työn edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja työn erityispiirteet.
Käytettäessä freelancereita tai muita laskutuksella toimivia yksityishenkilöitä yrityksen tulee huolehtia, että heille maksettava korvaus vastaa vähintään työsuhteessa olevalle samasta työstä maksettavaa palkkaa ja henkilöstösivukuluja.
Rikkomukset ja vahingolliset tapahtumat
Yrityksen on hyvä olla tietoinen arvoketjunsa työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta ja työoloista, sillä niiden polkeminen voi aiheuttaa inhimillisten seurausten lisäksi merkittäviä mainehaittoja yritykselle. Vastuullinen yritys raportoi avoimesti havaitsemansa epäkohdat, sillä se on tilaisuus kertoa samalla miten tapauksiin on reagoitu ja kuinka varmistetaan, että näin ei tule tapahtumaan tulevaisuudessa.
