Omnibus keventää kestävyysraportointivaatimuksia – mitä tämä tarkoittaa vastuullisuustietojen keräämiselle?
EU-parlamentti hyväksyi 16.12.2025 yritysten kestävän kehityksen raportointia ja due diligencea koskevat uudet säännöt. Raportointivelvoite koskee jatkossa vain suuryrityksiä (>1 000 työntekijää ja >450 M€ liikevaihto), ja due diligence -vaatimukset rajataan jättiyrityksiin (>5 000 työntekijää ja >1,5 Mrd € liikevaihto). Myös yritysvastuudirektiivin ilmastosiirtymäsuunnitelma poistuu ja due diligence -toimittajatietojen keruu kevenee riskiperusteiseksi.
Millaisia vaikutuksia muutoksilla on suurien yrityksien kumppanien vastuullisuustietojen keräämiseen?
- Koko toimitusketjun perusteellista kartoitusta ei vaadita. Riittää, että suoritetaan yleistasoinen laajuuden määrittely ja tunnistetaan keskeiset tarkastelualueet.
- Kun suuret yritykset tarvitsevat kestävyystietoja arvoketjunsa pk-yrityksiltä, niiden pitäisi pyytää mahdollisuuksien mukaan vain ne tiedot, jotka sisältyvät vapaaehtoiseen kestävyysraportointistandardiin.
- Myös pankkien, vakuutusyhtiöiden ja muiden rahoitusalan toimijoiden pitäisi rajoittaa pk-yrityksille toimitettavat tietopyynnöt mahdollisuuksien mukaan vapaaehtoiseen kestävyysraportointistandardiin.
- Resurssit voi kohdentaa sinne, missä vaikutukset ovat suurimmat. Omnibus I sallii jatkossa haittojen priorisoinnin. Riskiperusteinen due diligence ohjaa resurssit sinne, missä esimerkiksi ympäristöhaitat ovat suurimmat. Tämä edellyttää yritykseltä kuitenkin oman toiminnan osalta merkittävien haittojen tunnistamista.
Entä pk-yritykset?
Kun CSRD‑velvoitteen soveltamisala kapenee, merkittävään rooliin kestävyysraportointikentässä astuu VSME (Voluntary Sustainability Reporting Standard for SMEs). VSME on komission suosittelema kevyt ja selkeä raportointikehikko niille yrityksille, jotka eivät jatkossa kuulu CSRD:n soveltamisalaan. Samalla se luo selkeät raamit tietojen pyytämiseen kumppaneilta.
Omnibus I:n kestävyysraportointiin kohdistuvien muutosten keskeisenä tavoitteena on ollut pyrkimys vähentää pk-yritysten tarvetta vastata yksittäisten vastapuolten esittämiin erillisiin tietopyyntöihin.
VSME:n sisältö on merkityksellinen erityisesti toimittajatietojen näkökulmasta – se tulee määrittämään maksimitason, kuinka laajaa tietoa suuryritykset voivat vaatia arvoketjun pk‑yrityksiltä nk. "value chain cap”. Tämä helpottaa merkittävästi pk-yritysten vastaamista arvoketjun suurempien yritysten vastuullisuustietoihin liittyviin tietopyyntöihin. Muutokset eivät kuitenkaan poista kokonaan arvoketjun tietopyyntöjä, sillä suuret yritykset tarvitsevat edelleen ESG-dataa toimittajiltaan.
Mitä hyötyjä VSME-raportointikehikosta on toimittajatietojen näkökulmasta?
- Vähentää päällekkäisiä tietopyyntöjä,
- tarjoaa yhtenäisen ja relevantin viitekehyksen erikokoisten ja eri liiketoimintoja harjoittavien yritysten ESG-tiedon toimittamiseen,
- määrittää “value chain cap” – maksimitason, kuinka laajaa tietoa suuryritykset voivat vaatia pk-yrityksiltä,
- helpottaa pk-yritysten kilpailukykyä ja rahoituksen saantia,
- mahdollistaa myös isommille yrityksille kustannustehokkaan tiedonkeruun, laadukkaamman datan ja sujuvamman raportoinnin.
Sääntely kevenee, vastuullisuus jatkuu
Omnibus I -paketti keventää sääntelyä ja sen myötä pk-yritykset voivat myös vastata arvoketjun vaatimuksiin kustannustehokkaasti ja hallitusti. VSME-standardi tarjoaa myös pienemmille yrityksille matalamman kynnyksen omaan vastuullisuusraportointiin. Vaikka sääntelyn merkitys kestävyysraportoinnin motivaattorina heikentyy, pitkän tähtäimen tavoitteet edellyttävät yrityksiltä kestävää liiketoimintaa ja satsauksia vastuullisuuteen. Oman toiminnan sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristövaikutusten tunnistaminen on vastuullisuustoimien perusedellytys. Sääntelyn keveneminen ei vaikuta vastuullisuustiedon merkitykseen.
Vastuullinen yritys kestää sidosryhmien arvioinnin
Sääntelykentän muutokset eivät tule poistamaan markkinan asettamia paineita yrityksen vastuullisuustoimiin, vaan päinvastoin – ne voivat jopa kasvaa. Sijoittajat, rahoittajat, kumppanit ja asiakkaat odottavat yrityksiltä edelleen esimerkiksi ilmastotoimia. Yrityksille tämä on puolestaan paikka osoittaa, että vastuullisuus ei ole pelkkä compliance-kysymys, vaan kilpailuetu.
Onneksi edelläkävijöiden silmissä sääntely ei ole koskaan ollut ainoa motivaattori vastuulliselle toiminnalle. Kun sääntely kevenee, kestävyysraportoinnin painopiste siirtyy palvelemaan markkinavaatimuksia. Myös vastuullisuustiedolle on edelleen tarvetta ja käyttöä. Yrityksen kestävyystietojen läpinäkyvyys on ennen kaikkea investointi luottamukseen.
