OFAC ja OFSI asettivat merkittäviä pakotteita Rosneft ja Lukoil -yhtiöille
Yhdysvaltojen (OFAC) ja Iso-Britannian (OFSI) pakoteviranomainen asettivat lokakuussa 2025 merkittäviä pakotteita Rosneft ja Lukoil-yhtiölle. Yhdysvallat totesi pakotepäätöksen yhteydessä, että liiketoimiin, joissa on mukana pakotepäätöksen kohteena olevia yhtiöitä, liittyy toissijaisten pakotteiden riski (nk. secondary sanctions risk).
Asetetut pakotteet ulottuvat myös kaikkiin niihin yrityksiin, jotka ovat vähintään 50-prosenttisesti Rosneftin tai Lukoilin omistuksessa. Esimerkiksi Teboil on Lukoilin tytäryhtiö.
Suomessa Yhdysvaltain pakotepäätöksillä ei ole suoria oikeusvaikutuksia, mutta kansainvälisen rahaliikenteen vuoksi esimerkiksi pankkien on pakko noudattaa Yhdysvaltojen asettamia pakotteita. Liiketoimien jatkaminen pakotelistalla olevan yrityksen kanssa altistaa oman liiketoiminnan riskeille. Poikkeuksia toiminnoille tulee kysyä suoraan toimivaltaisen viranomaiselta (OFAC tai OFSI).
Kansallisesti Finanssivalvonta on kuitenkin esimerkiksi suosittanut valvottavia tarkkaavaisuuteen Yhdysvaltojen 22.10.2025 pakotepäätöksen johdosta: https://www.finanssivalvonta.fi/tiedotteet-ja-julkaisut/valvottavatiedotteet/2025/finanssivalvonta-suosittaa-valvottavia-tarkkaavaisuuteen-yhdysvaltojen-22.10.2025-pakotepaatoksen-johdosta
Kolmansien maiden asettamat pakotteet ja niiden oikeudellinen asema EU:ssa
Euroopan unionissa toimivien yritysten, yhteisöjen ja kansalaisten näkökulmasta Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian asettamat pakotteet ovat kolmansien maiden asettamia pakotteita. Kolmansien maiden asettamat pakotteet eivät ole Euroopan unionin pakotteiden tavalla suoraan EU-jäsenmaissa sitovia eli niillä ei ole oikeudellisesti sitovaa vaikutusta esimerkiksi Suomessa. EU mukailee kyllä näiden maiden asettamia listoja, mutta eroavaisuuksiakin on.
Yhdysvaltojen asettamat pakotteet ovat kuitenkin ekstraterritoriaalisesti vaikuttavia eli vaikuttavat myös niiden lainkäyttöalueen ulkopuolella. USA-pakotteiden rikkominen voi aiheuttaa vakavia liiketoimintariskejä (esim. maksujen estot, mainehaitta). Pakotteiden noudattaminen on esimerkiksi pankkien kannalta käytännössä pakollista, vaikka kyse ei olekaan suoraan sovellettavasta oikeudesta.
Miksi kolmansien maiden pakotteita tulee tunnistaa ja noudattaa?
- Ei oikeudellisesti sitovia EU:ssa, mutta niiden rikkominen voi aiheuttaa vakavia riskejä.
- USA:n pakotteet ovat ekstraterritoriaalisia, eli ne ulottuvat yli maarajojen. Riippuen liiketoiminnan kansainvälisistä ulottuvuuksista, pakotteet voivat vaikuttaa EU-alueella toimivien yritysten liiketoimintaan tai jopa estää sen kokonaan.
- Riskit: maksujen estot, mainehaitat, liiketoiminnan keskeytyminen.
Vinkit kolmansien maiden pakotteiden tarkastukseen:
- Tarkista suorat osumat DOKS:n kautta
- Onko jokin kumppani tai asiakas listalla nimeltä?
- Mikäli listalle on lisätty uusia yrityksiä, etkä ole varma niiden organisaatiorakenteesta, selvitä epäsuorat riskit systemaattisesti. Tee selvitys due diligence -ohjeistuksenne perusteella.Selvitys ja sen laajuus on ensisijaisesti liiketoiminnallinen päätös.
- Selvitä organisaation omistusrakenne (50 % -sääntö)
- Käytä julkisia rekistereitä (kaupparekisteri, yritystietopalvelut).
- Pyydä tarvittaessa tietoja suoraan kumppanilta. Kumppanin halukkuus toimittaa tietoja kertoo paljon sen compliance-kulttuurista ja riskitasosta.
Jos yritys kieltäytyy antamasta tietoja, se voi olla punainen lippu.
- Laske, omistavatko pakotelistatulla olevat tahot yhteensä ≥ 50 %.
- Huomioi suora ja epäsuora omistus (ketjutetut omistukset).
- Dokumentoi tarkistus
- Päivämäärä, tarkistetut yritykset, löydökset (OK / Riskialtis / Pakotelistattu).
- Suoraan kumppanilta saadut tiedot voidaan liittää due diligence -dokumentaatioon. Tämä osoittaa, että yrityksesi on tehnyt toimenpiteitä riskien selvittämiseksi.
- Toimi löydösten perusteella
- Keskeytä liiketoiminta riskitapauksissa.
