Jaksamisen johtaminen unohtuu – Näin vältät on­gel­ma­pe­säk­keen synnyn

Työuupumus ei säästä yhtäkään työpaikkaa. Se vaikuttaa työntekijöiden suoriutumiseen, työyhteisöjen toimintaan ja organisaation tulokseen sekä asettaa vaatimuksia johtamiselle. Jo ennen sairauspoissaoloja työssä suoriutumisen haasteet, väsymys, negatiivisuus ja vaihtuvuuden kasvu heikentävät tuottavuutta ja muuttavat menestyvän työpaikan ongelmapesäkkeeksi. Siksi henkilöstön jaksamisen johtaminen on yksi johtamisen tärkeimmistä teemoista.

Henkilöstön jaksamisen kokonaisvaltainen johtaminen vaikuttaa laajasti koko organisaatioon, ei vain työkyvyttömyysriskien hallintaan. Molempia osa-alueita tulee kuitenkin kehittää rinnakkain. Yrityksen ylin johto vastaa jaksamisen johtamisesta ja siitä, että roolit ja vastuut on määritelty organisaation johtamisjärjestelmän mukaisesti. Jaksamisen johtaminen on osa normaalia arkijohtamista, kuten mikä tahansa liiketoiminnan osa-alue.

Johto asettaa jaksamiseen liittyvät tavoitteet ja mittarit sekä seuraa niiden toteutumista säännöllisesti. Tavoitteiden ja mittareiden asettamiseen kannattaa osallistaa esihenkilöitä ja työntekijöitä, mutta viime kädessä johto päättää tavoitteista, resursseista ja seurannasta. Tavoitteiden pohjalta luodaan konkreettiset toimintamallit ja vastuut. Mittareina voidaan hyödyntää esimerkiksi osaamisen, motivaation, työn sujuvuuden, esihenkilötyön laadun ja tuottavuuden mittareita, jotka kertovat henkilöstön työkunnosta.

Monissa yrityksissä jaksamisen johtaminen jää kuitenkin puheiden tasolle. Johtoryhmissä ei keskustella riittävästi jaksamisesta tai työkyvystä ja niiden vaikutuksista tulokseen. Siksi jaksamisen johtamisen toimintamalli tulisi kytkeä osaksi työpaikan normaalia strategia- ja johtamisprosessia. Vaihtoehtoisesti malli voidaan rakentaa erillisenä ja liittää myöhemmin johtamismalliin. Tärkeintä on huomioida jaksamiseen vaikuttavat tekijät laajasti, hyödyntää dataa, sopia selkeät toimintatavat ja seurata niiden vaikuttavuutta systemaattisesti.

Mallin rakentaminen vaatii aikaa ja huolellisuutta. Jos organisaatiosta ei löydy riittävää osaamista, ulkopuolinen kumppani, kuten työterveysyhtiö, työeläkevakuuttaja tai työkyvyn asiantuntijakonsultti, voi auttaa.

Jokainen organisaatio aloittaa jaksamisen johtamisen omasta lähtötilanteestaan. Joskus ollaan kriisitilanteessa, jolloin on toimittava nopeasti. Kun tilanne on rauhoittunut tai halutaan kehittää jaksamista tukevia toimintatapoja, on aika rakentaa jaksamisen johtamisen malli. Malli koostuu neljästä elementistä:

1 Ymmärrä henkilöstön jaksamisen nykytila

Prosessi alkaa nykytilanteen kartoittamisella. Näkemyksiä kannattaa kerätä laajasti organisaatiosta, sillä johdon ja työntekijöiden käsitykset voivat poiketa toisistaan. Nykytila-analyysiin tarvitaan dataa eri lähteistä, jotta voidaan tehdä oikeita valintoja. Nykytilan arviointiin ei kannata käyttää liikaa aikaa, vaan tavoitteena on riittävän kattava kuva, jota voidaan tarkentaa prosessin edetessä.

2 Määritä henkilöstön jaksamisen tahtotila

Harvassa yrityksessä on määritelty selkeä tavoitetila jaksamiselle. Tahtotilan luominen on kuitenkin olennaista kehityksen seuraamiseksi. Investointien vaikuttavuutta voidaan arvioida vain, jos tunnetaan nykytila, tavoitetila ja seurataan mittareilla toimenpiteiden vaikutusta. Ilman tavoitetta vaikuttavuutta on vaikea osoittaa.

3 Valitse oikeat toimenpiteet

Kun tavoitetila on asetettu, tulee tunnistaa kuilu nykytilan ja tavoitteen välillä. Missä ovat suurimmat haasteet? Mitä toimenpiteitä tarvitaan kuilun kaventamiseksi? Kaikkia toimenpiteitä ei voi toteuttaa samanaikaisesti, joten priorisointi ja resurssien tehokas käyttö ovat tärkeitä.

4 Johda jaksamista aktiivisesti

Kun toimenpiteet on valittu, strategia viedään käytäntöön. Koko organisaation osallistaminen, selkeä projektisuunnitelma, roolitukset ja seuranta ovat onnistumisen avaintekijöitä. Uuden oppiminen tapahtuu parhaiten pienin kokeiluin, joita tulee johtaa systemaattisesti ja kirjata parhaat käytännöt muistiin.

Jaksamisen johtamisen mallin rakentaminen ja ylläpito vaatii sitoutumista ja jatkuvaa kehittämistä. Kun jaksaminen otetaan osaksi organisaation johtamista, voidaan ehkäistä ongelmapesäkkeiden syntyä ja tukea koko henkilöstön hyvinvointia ja tuottavuutta.

**

Tanja Lappi on ajatustyöhön, -työntekijöihin ja -yrityksiin erikoistunut työterveyspsykologi ja johdon luottovalmentaja, joka on hoitanut työurallaan satoja työuupuneita ja sparrannut lukuisia esimiehiä sekä organisaatioiden johtoa ymmärtämään työuupumusilmiötä ja pääsemään siitä eroon.

Tanja Lappi: Eroon työuupumuksesta – jaksamisen johtaminen työpaikoilla (Alma Insights, 2022)