Esiintyykö työpaikallasi deklinismiä?

Deklinismi on uskomus, että ennen kaikki oli paremmin ja nyt asiat menevät huonoon suuntaan. Mennyttä muistellaan ruusuisesti, minkä valossa nykyisyys ja tulevaisuus näyttäytyvät kielteisesti. Sanotaan, että aika kultaa muistot: lapsuuden kesät olivat aina aurinkoisia.

Deklinismin käsite liitetään saksalaisen historioitsija Oswald Spenglerin kirjaan Länsimaiden perikato. Se julkaistiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ja siinä Spengler kirjoittaa, että länsimainen kulttuuri alkoi rappeutua 1800-luvulla ja tuhoutuu 200–300 vuoden kuluessa, kuten kaikki kulttuurit aikanaan. Spenglerin ajattelu edustaa kulttuuripessimismiä, joka saattaa synnyttää näköalattomuutta tulevaisuuden suhteen.

Poliitikot käyttävät hyväkseen ihmisten deklinismi-taipumusta. Heidän tapanaan on kertoa, miten nykyiset vallanpitäjät aiheuttavat kurjuutta, mutta jos he itse pääsevät valtaan, he palauttavat hyvät ajat. Tätä kuvastaa muun muassa presidentti Donald Trumpin slogan Make America Great Again.

Työpaikoilla puolestaan on tavallista, että pitkään samassa työsuhteessa olleet puhuvat siitä, miten hyvin asiat olivat aiemmin ja miten kehitys menee huonoon suuntaan. Samoin työelämässä käydään paljon keskustelua siitä, miten se muuttuu jatkuvasti entistä uuvuttavammaksi ja pahemmaksi. Tätä synkkää tarinaa voimistavat negatiivisuusvinouman ja vahvistusharhan kaltaiset ilmiöt, jotka saavat ihmiset kiinnittämään yksipuolisesti huomiota työelämän ja työpaikan epäkohtiin ja olettamaan, että muutokset vievät kerta toisensa jälkeen ojasta allikkoon. Kaikki nämä yhdessä saattavat tuottaa itseään toteuttavan ennusteen: koska kehittämistoimenpiteisiin ja uudistuksiin suhtaudutaan pessimistisesti eikä haluta ponnistella niiden eteen, niillä ei saavuteta hyvää tulosta.

Deklinismi voi sävyttää työyhteisön ilmapiiriä niin vahvasti, että se vähentää työssä viihtymistä ja heikentää luottamusta johtoon. Siksi esihenkilöiden pitää nostaa toteutettuja parannuksia, edistysaskeleita ja onnistumisia näkyviin, että henkilöstö huomaa monien asioiden menevän entistä parempaan suuntaan.

Jos ihmisiltä kysyy, haluavatko he palata menneeseen, kuten kuusipäiväisiin työviikkoihin, 12-tuntisiin työpäiviin, likaisiin ja vaarallisiin tehdasoloihin, hierarkkisiin organisaatioihin tai edes aikaan ilman kännyköitä sekä monistus- ja tietokoneita, harva haluaa. Moni asiaa hetken pohdittuaan tajuaa, että nykyään moni asia on paremmin kuin silloin ennen muinoin. Niin käy myös usein silloin, kun ihmiset miettivät työpaikan vaihtoa tai heitä uhkaa lomautus tai irtisanominen. Tällöin he alkavat nähdä työpaikan hyviä puolia, joille ovat olleet sokeita.

Deklinismin vähentämiseksi ja negatiivisen vinouman suoristamiseksi olisi hyvä, että ihmiset saisivat kokemuksia useista työpaikoista. Se tuo suhteellisuudentajua ja ymmärrystä, ettei mikään työpaikka ole paratiisi, vaan kaikissa on hyvät ja huonot puolensa.

Artikkeli on muokattu katkelma Pekka Järvisen syyskuussa ilmestyvästä kirjasta Näin ihminen toimii – Opas esihenkilölle (Alma Insights, 2025).