Työajan kes­ki­mää­räis­tä­mi­nen – ei sovellettavaa työ­eh­to­so­pi­mus­ta

Voidaanko keskimääräisen työajan käyttämisestä sopia työpaikassa, jossa mikään työehtosopimus ei tule sovellettavaksi? Onko sopimiselle esteitä tai rajoituksia?

Työpaikassa, jossa mikään työehtosopimus ei tule sovellettavaksi, sovelletaan vain työaikalakia. Työaikalain 11 §:ssä on säännös työnantajan ja työntekijän sopimukseen perustuvasta säännöllisestä työajasta. Säännöksessä viitataan työehtosopimukseen ”jollei työssä sovellettavan työehtosopimuksen säännöllisestä työajasta sopimista koskevista määräyksistä muuta johdu”.

Kun sovellettavaa työehtosopimusta (normaalisitovaa tai yleissitovaa) ei ole, ei myöskään ole esteitä sopia säännöllisen työajan keskimääräistämisestä työaikalain 11 §:n mukaan.

Keskimääräisestä työajasta sovitaan kunkin työntekijän kanssa erikseen. Sopimuksella säännöllistä vuorokautista työaikaa voidaan pidentää enintään kahdella tunnilla ja viikoittainen säännöllinen työaika saa olla enintään 48 tuntia. Viikkotyöajan tulee tasoittua enintään 40 tuntiin enintään 4 kuukauden ajanjakson aikana.

Sopimus voi olla määräaikainen tai voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus ja vähintään kahden viikon pituinen määräaikainen sopimus on tehtävä kirjallisesti. Toistaiseksi tehty sopimus on irtisanottavissa päättymään työajan tasoittumisjakson päättyessä.

Sopimuksessa voidaan sopia siitä, milloin työnantaja voi ilmoittaa siirtymisestä keskimääräisen työajan käyttämiseen.

Vuotta pidemmälle ajalle tehty määräaikainen sopimus on irtisanottavissa kuten toistaiseksi tehty sopimus neljän kuukauden kuluttua sopimuksen tekemisestä.

**

Varatuomari Harri Hietala (sopla.fi) on osallistunut monipuolisesti työehtosopimusneuvotteluihin, neuvontaan, asianajoon ja työlakien valmisteluun sekä niiden noudattamisen valvontaan. Hietala on kirjoittanut lukuisia työlainsäädäntöä käsitteleviä teoksia. Asianajaja, varatuomari, opetusneuvos Keijo Kaivanto on päivittäin tekemisissä haastavien työoikeudellisten kysymysten kanssa ja kirjoittanut useita työoikeutta käsitteleviä kirjoja yli 35 vuoden ajan.

Lisää työoikeudesta esimerkiksi seuraavissa Harri Hietalan ja Keijo Kaivannon teoksissa:

Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö 2022 (Hietala – Kaivanto, Alma Talent 2021)

Uusi yhteistoimintalaki käytännössä(Hietala – Kaivanto, Alma Talent, ilmestyy maaliskuussa 2022)

Esihenkilön käsikirja 2022(Hietala – Kaivanto – Pystynen, Alma Talent, ilmestyy huhtikuussa 2022)

Työsopimus ja johtajasopimus (Hietala – Kaivanto, Alma Talent, ilmestyy joulukuussa 2021)