Blue Fi­nance Suo­mi rik­koi luot­to­jen hin­ta­sään­te­lyä – mark­ki­na­oi­keus mää­rä­si kiel­lon

Blue Finance Suomi on tarjonnut kuluttajille laissa sallittua kalliimpia luottoja perimällä erillismaksua paperilaskutuksesta, luottohakemuksen nopeutetusta käsittelystä sekä niin sanotusta pikanostopalvelusta ja hetinostopalvelusta. Markkinaoikeuden mukaan nämä maksut ovat luottokustannuksia, joiden enimmäismäärästä säädetään laissa.

Blue Finance Suomen hinnoittelumallilla lain määräämä kustannuskatto on ylittynyt. Tästä seuraa, ettei luottosopimuksen tehneellä kuluttajalla ole velvollisuutta maksaa luottokustannuksia lainkaan. Tämä pätee myös takautuvasti: jos kuluttaja on jo maksanut luottokustannuksia, nämä suoritukset on vähennettävä luoton pääomasta ja kuluttajalla on oikeus saada luoton pääoman määrän ylittävät suorituksensa takaisin.

Luottojen hintasääntelyn noudattamisessa on esiintynyt runsaasti ongelmia, ja kuluttaja-asiamies on selvittänyt niitä useamman luottoyhtiön kanssa. Blue Finance Suomi on ensimmäinen markkinaoikeuteen edennyt tapaus.

- Luo­ton ku­lu­ja ei voi kas­vat­taa naa­mioi­mal­la luot­to­suh­teen pe­rus­o­sia li­sä­pal­ve­luik­si, jois­ta voi­si pe­riä lain mu­kai­sen kus­tan­nus­ka­ton ylit­tä­vää li­sä­hin­taa. Mark­ki­na­oi­keu­den rat­kai­su on tär­keä lin­jan­ve­to, joka alan toi­mi­joi­den on syy­tä si­säis­tää, sanoo kuluttaja-asiamies Katri Väänänen.

Kuluttaja-asiamies on myös peräänkuuluttanut oikeusjärjestelmän uudistamista niin, että markkinaoikeus voisi yritykselle asetetun kiellon lisäksi määrätä myös kuluttajille maksettavista hyvityksistä.

- Odo­tam­me tie­tys­ti yri­tyk­sen hy­vit­tä­vän kai­kil­le asiak­kail­leen lain­vas­tai­ses­ti pe­ri­män­sä luot­to­kus­tan­nuk­set, kos­ka laki sitä yk­si­se­lit­tei­ses­ti edel­lyt­tää. Juu­ri täl­lai­sis­sa ta­pauk­sis­sa oli­si kui­ten­kin tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta, että mark­ki­na­oi­keus voi­si sa­mas­sa pro­ses­sis­sa rat­kais­ta myös ku­lut­ta­jil­le kuu­lu­vat hy­vi­tyk­set, sanoo kuluttaja-asiamies Väänänen.

Syyskuussa 2019 voimaan tulleen luottojen hintasääntelyn mukaan luoton kulloinkin maksamatta olevalle pääomalle perittävää vuosittaista korkoa ei saa sopia 20 prosenttia suuremmaksi. Lisäksi luotosta perittävien muiden kustannusten päiväkohtainen määrä saa olla korkeintaan 0,01 prosenttia alkuperäisestä luoton määrästä tai luottorajasta. Muiden luottokustannusten määrä ei saa kuitenkaan missään tilanteessa ylittää 150 euroa vuodessa.

Luottokustannuksiin sisältyvät kaikki luotonantajan tiedossa olevat luottosuhteesta johtuvat kustannukset. Esimerkiksi luoton hakemisesta, luoton nostamisesta ja maksutietojen lähettämisestä veloitettavat maksut ovat luottokustannuksia riippumatta siitä, kuinka paljon aikaa tai minkälaista tapaa toimenpiteen suorittamiseen käytetään. Luottokustannusten ulkopuolelle rajautuvat vain täysin vapaaehtoisista lisäpalveluista perittävät maksut. Luottoa on tällöin tarjottava samoilla ehdoilla riippumatta siitä, solmiiko kuluttaja luottosopimuksen yhteydessä myös lisäpalvelua koskevan sopimuksen. Kuluttajan kanssa ei voi tehdä lisäpalvelusopimusta luottosuhteen perusasioista, vaan niistä on sovittava itse luottosopimuksessa.

Lähde: Kilpailu- ja kuluttajaviraston tiedote.